Nuoret kokevat, että he jäävät liian yksin digitaalisten palvelujen ja asioinnin opettelussa. Asia ilmenee Digi- ja väestötietoviraston julkaisemasta ”Nuorten digitaidot” -kartoituksesta.
Sosiaalisen median päivitys luonnistuu nuorilta vielä kuin itsestään, mutta ongelmia on edessä, kun on aika asioida viranomaispalveluissa.
– Ne koetaan vaikeiksi ja käytetty kieli aiheuttaa päänvaivaa. Asiat pitäisi pystyä esittämään ymmärrettävästi ja niin, että ne ovat yksiselitteisiä, totesi Digi- ja väestötietoviraston digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Uutisaamussa.
Julkisen puolen kehityttävä
Ajatus siitä, että nuorten tulisi oppia virkakieltä ja vaikeaselkoisia digitaalisia palveluja tulisi kyseenalaistaa, toteaa kartoituksen tehnyt Digi- ja väestötietovirasto.
Viraston mukaan kaikkia paremmin palveleva ratkaisu olisi, että digipalvelut olisivat helposti saavutettavia ja ymmärrettäviä sekä käyttölogiikaltaan riittävän helppokäyttöisiä.
– Kaupalliset sovellukset ja palvelut muuttavat käyttötottumuksia. Julkisten palveluidenkin on pysyttävä perässä, Piirainen toteaa tiedotteessa.
Helposti kuitenkin oletetaan, että niin sanotut diginatiivit ikäluokat hallitsevat laitteet ja sovellukset ilman sen kummempaa johdatusta.
– Jos nuoret ovat tottuneet intuitiivisiin ja tietyllä logiikalla toimiviin käyttöliittymiin, voi avun tai tuen hakeminen loppua kuin seinään, jos niihin käsiksi päästäkseen on omaksuttava kokonaan toisenlainen tapa toimia digitaalisessa ympäristössä, sanoo jatkaa.
Perheellä suuri vaikutus – eriarvoisuus uhkaa
Nuorilla voi olla haasteita esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman käytössä, liitteiden lisäämisessä ja tiedostomuodon muuttamisessa. Syy on yksinkertaisesti se, ettei näitä taitoja ole heille koskaan opetettu.
Ongelmia on ilmennyt myös kouluissa, joissa koronan myötävaikutuksella tehtiin aikamoinen digiloikka toissakeväänä. Kaikki koulut eivät suinkaan olleet samalla viivalla, vaan esimerkiksi käytössä olleissa laitteistoissa oli eroja.
