Kuulevat ihmiset saattavat jänistää kuuron kohtaamista, jos eivät tiedä, miten kuuron kanssa kuuluisi kommunikoida.
Kuurot ihmiset joutuvat kamppailemaan ennakkoluulojen sekä tulkkauspalveluiden saatavuusongelmien keskellä.
Helsingin yliopistossa opiskeleva kuuro Elias Seilola, 26, kertoo, että kuuroihin kohdistuvat ennakkoluulot koskevat usein arkielämää.
– Kysytään esimerkiksi sitä, miten he voivat käydä töissä, opiskella ja ajaa autoa.
Seilolan opiskelu onnistuu tulkin avulla.
– Käytän opiskelutulkkauksessa suomalaisen viittomakielen tulkkausta ja sitten myös kirjoitustulkkausta, riippuen kurssista.
Suomalainen tulkkauspalvelu on maailman tasolla hyvä ja toimiva. Tulkkauspalvelu on myös sitä tarvitsevalle ilmainen. Tästä huolimatta tulkkia ei aina saa, vaikka sille olisikin tarve.
– Minulla on ollut tulkkauksen saatavuusongelmia esimerkiksi englanninkielisillä kursseilla.
Tilanteeseen puututaan
Kuurojen ja viittomakielisten asemaa pyritään nyt parantamaan Suomessa valtiollisella tasolla. Maaliskuussa käynnistynyt valtioneuvoston rahoittama tutkimushanke arvioi tulkkauspalveluiden toimivuutta ja tulkkien määrän riittävyyttä. Selvitys valmistuu ensi vuonna.
Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen kertoo, että tutkimushankkeelle on tarvetta.
– Esimerkiksi tulkkia ei aina saada. Ja usein on epävarmaa, kenen vastuulle tulkkauspalvelun järjestäminen ja maksaminen kuuluu.
Viranomaisasioinnissa tulkin hankinta on viranomaisen tehtävä. Oikeusministeriön viittomakielibarometrin tutkimustuloksen mukaan viranomaisasioinnissa 87 prosentissa tilanteista asiakkaan on itse järjestettävä tulkkaus viranomaisen puolesta.
