Psykiatrisia lähetteitä, koulupudokkaita, lastensuojelun ruuhkautumista – korona-aika on lisännyt oppilaiden pahoinvointia ja oppimisen ongelmia

Liki kaikki vastaajat arvioivat, että poikkeusaika on lisännyt pahoinvointia. 44 prosenttia vastaajista arvioi, että hyvinvointivaje on kasvanut merkittävästi. MTV Uutiset kysyi eri puolilta Suomea, miten käytännössä tilanne näkyy. Näin Turussa:

– Se on näkynyt kasvavina poissaoloina ja koululääkärin tekemien psykiatrialle lähetteiden määrässä, kertoo Vähä-Heikkilän koulun rehtori Taru Pätäri.

Pätäri toteaa, että poissaolojen kasvu näkyy nimenomaan niissä perheissä ja niiden lasten kohdalla, jotka eivät tavallaan täytä huolestuttavia kriteerejä eivätkä ole näitä niin sanottuja odotettuja poissaolijoita.

– Näissä on taustalla pahoinvointi mikä on syntynyt ja tullut näkyviin yksinäisyyden, pelkojen ja ahdistuksen vuoksi, Pätäri jatkaa.

Rehtori pitää näkymää huolestuttavana.

– Vaikka näitä tapauksia on ollut aina niin nyt ne ovat "krouvempia", huolestuttavampia ja vaativat järeitä toimia niin koulun kuin terveydenhuollon puolelta.

Pieniä oppilaita ei saada säännöllisesti kouluun

Siirrytään Espooseen.

– Perheiden pahoinvointi näkyy esimerkiksi siinä, että pieniä oppilaita ei saada säännöllisesti kouluun tai että pienet oppilaat ovat lähteneet kouluun omin avuin ilman aamupalaa ja väärissä vaatteissa. Tätä on toki esiintynyt aiemminkin, mutta nyt lisääntyneessä määrin, toteaa Niittykummun rehtori Maija Sinisalo.

– Isompien kohdalla turvattomuuden tunnetta esiintyy mm. yleisen maailmantilanteen vuoksi ja se taas purkautuu esimerkiksi hälläväliä-asenteena tai aggressiona.

Mitään ei tapahdu, kun lastensuojelussa on niin valtava ruuhka

Sinisalo on havainnut, että tukitoimia ei ole saatavilla oppilaille riittävästi.

– Se mikä tässä eniten huolestuttaa, on se, että tukitoimet ovat ruuhkautuneet, pahasti. Tällä tarkoitan esimerkiksi lastensuojelua ja perheneuvolatoimintaa. Huomaamme asian, josta huolestumme, mutta sen eteenpäinvieminen tyssää ruuhkaan. Lastensuojelun kun pitäisi ottaa koppi asiasta, mitään ei tapahdu, kun heillä on niin valtava ruuhka.

– Lisäksi oman opiskelijahuoltomme henkilökunta, etenkin psykologit, vaihtuvat jatkuvasti tai heitä ei ole ollenkaan, vaikka toiminta on lakisääteistä.

Epäsäännöllisiä poissaoloja, masentuneisuutta, yksinäisyyttä, nettikiusaamista

Ja sitten Vantaalle:

– Oppilailta ja heidän huoltajiltaan on tullut koululle, lähinnä oppilashuoltoon, suoria yhteydenottoja, joissa kerrotaan oppilaan jaksamisen kriittisen kuorman liiallisesta kasvusta tai muista hyvinvoinnin heikkenemiseen liittyvissä asioista. Sama asia tulee esille myös ajoittain monissa erilaisissa oppilaiden kanssa käytävissä keskusteluissa, kertoo Havukosken koulun rehtori Arto Martikainen.

Hyvinkäällä rehtori Jaakko Rainio kertoo epäsäännöllisistä poissaolosta, masentuneisuudesta, yksinäisyydestä ja nettikiusaamisesta.
– Olen erittäin huolestunut tulevaisuuden osaajista ja veronmaksajista, lukiossa rehtorina toimiva Rainio sanoo.

Oppimisen ongelmat nähtävillä

MTV Uutisten ja Suomen rehtoreiden kyselyssä yhdeksän kymmenestä vastanneesta rehtorista kertoo, että koronajärjestelyt ovat synnyttäneet oppimisvajetta oppilaille. Liki joka kolmas vastannut arvioi, että oppimisvajeella on ollut melko paljon tai erittäin paljon merkitystä.

Helsingin Alppilan lukion rehtori Susanna Kalmari kertoo, että heillä oppimiseen liittyvä vaje koskee korkeintaan joka viidettä oppilasta ja kohdistuu etenkin matemaattisiin aineisiin, mutta myös kieliin. Myös Turussa kiinnitetään huomiota kieleen.

– Kielelliset valmiudet ovat heikentyneet, kun kommunikaatio on kielellisesti ollut pienempää, Pätäri toteaa.

Oppimisen ongelmat joka viidennen oppilaan kohdalla toistuu kyselyn vastauksissa usein.

– Se on sellaista tunnetta. On koettu, että jäädään yksin asioiden kanssa - ei luoteta siihen, että "osaanko", kuvailee Alppilan Kalmari.

Epäsäännöllinen koulunkäynti aiheuttaa pudokkaiden syntymistä

Hyvinkään lukion Raunio sanoo, että oppimisen vaje näkyy niin, että kursseja pitää käydä uusiksi ja opiskeluaikoja on pidennetty.

No mutta miten oppimisvaje näkyy Espoon Niittykummussa?

– Epäsäännöllinen koulunkäynti aiheuttaa pudokkaiden syntymistä. Toiset tipahtavat kyydistä helpommin kuin toiset. Jo pienet oppilaat ovat joutuneet ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, vaikka etäopetusjaksot ovat olleetkin hyviä. Tässäkin on hyvin epätasaista, toiset ovat saaneet kotoa paljon tukea, toiset eivät, sanoo Sinisalo.

Sinisalo kertoo, että eniten hän ei ole huolissaan siitä ihan normaalista akateemisesta oppimisesta. Mutta koulussa opitaan paljon muutakin kuin akateemisia taitoja.

– Sosiaaliset taidot hioutuvat ryhmässä ja läsnäolo on sellaiseen oppimiseen ainoa tapa. Lisäksi ryhmään kuulumisen tunne saattaa hävitä, jos koulua käy epäsäännöllisesti ja silloin putoamisvaara taas kasvaa.

"Jos aukko on liian suuri, ei siihen päälle voi rakentaa"

Sinisalo kertoo perusopetuksen rakentuvan niin sanottuun lumipallomalliin.

– Eli aina kerrataan ja rakennetaan siihen päälle, mutta jos aukko on liian suuri, ei siihen päälle voi rakentaa, eli niitä aukkoja nyt kartoitetaan ja pyritään paikkaamaan. Tässäkin on harmillisesti sellainen tilanne, että joku paljon tukea tarvitseva ei sitä oikein kotoa saa ja on lisäksi juuri sellainen oppilas, joka on paljon poissa. Silloin ko. oppilas on todellisessa vaarassa pudota kyydistä ja tukiverkkomme tulee olla tarpeeksi tiivis.

Martikaisen mukaan osalla oppilaista on puutteelliset taidot itsenäiseen omaehtoiseen opiskeluun.

– He tarvitsevat opettajan opetusta ja kanssaoppilaiden vertaisohjausta. Vaje pitää sisällään muun muassa oppilaan putoamista kyydistä, huomattavan puutteellisesti tehtyjä tehtäviä, ja valitettavasti vasta mahdollisesti myöhemmin havaittavia selkeitä aukkoja tiedoissa ja taidoissa.

– Oppiminen rakentuu aiemmin opittujen tietojen ja taitojen pohjalle. Jos tämä perusta jää joltain osin huteraksi, tulee oppimisvaje näkymään tulevaisuudessa. Ei välttämättä heti, mutta ennemmin tai myöhemmin kyllä, Martikainen jatkaa.

Koulut kaipaavat nykyistä huomattavasti enemmän lisätukea

Martikainen pitää tilannetta äärimmäisen huolestuttavana.

– Oppimisvaje on ilmeinen, enkä halua missään nimessä sitä väheksyä. Oppimisvaje on käsittääkseni kuitenkin pääosin taklattavissa, kunhan koulussa päästään kartalle oppimisvajeen laajuudesta ja löydetään kulloiseenkin tilanteeseen oikeanlainen tuki.

Tällaisia ovat muun muassa tukiopetus, läksykerhot ja avustaja- tai erityisopettajaresurssin käyttö.

– Koulut kaipaavat ilman muuta nykyistä huomattavasti enemmän lisätukea, jolla voitaisiin palkata ensisijaisesti opettajia ja koulunkäyntiavustajia.

Osaamisen puutteita suurempana ongelmana Martikainen pitää pahoinvointia.

– Hyvinvointivajeen havaitseminen on paljon haastavampaa. Lisäksi esimerkiksi oppilaiden mielenterveyteen tulevat "kuprut" ovat hyvin vaikeasti korjattavissa. Harvalla meistä on kovinkaan syvällistä osaamista esimerkiksi mielenterveyteen liittyvissä asioissa.

Martikainen mainitsee koulupsykologin, koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan.

– He ovat tässä asiantuntijoita. Näiden kolmen henkilön resursseja tulee myös kasvattaa siten, että kaikilla kouluilla varmasti on käytössä oppilashuollon henkilökunnan palvelut viitenä päivänä viikossa, ehdottaa Martikainen.

"…että opettajalla olisi mahdollisuus keskittyä opettamiseen ja heillä olisi apuna muita viranomaisia ja toimijoita"

Niin kuin Martikainen totesi, moni on taklattavissa. Valtio on antanut kouluille lisää rahaa. Opetusministeri Li Andersson totesikin MTV Uutisille, että tukea on myönnetty ja tarkoituksena se, ettei tämä ainakaan rahasta jäisi kiinni. Miten syntyneitä ongelmia yritetään nyt selvittää?

– Itse näen tärkeänä, että perusopetus olisi oikeasti joustavaa, meillä olisi tarpeellinen määrä aikuisia ja se, että opettajalla olisi mahdollisuus keskittyä opettamiseen ja heillä olisi apuna muita viranomaisia ja toimijoita, sanoo Pätäri.

– Lisäämällä tekijöitä opiskeluhuoltoon ja opintojen ohjaukseen, toteaa Rainio.

– Kolussa pyritään lisäämään yhteisöllistä toimintaa. kuten esim. teemapäiviä. Totisesti toivomme koronasäännöksistä päästävän eroon syksyn aikana, jolloin koko koulun yhteisten oppilaiden kovasti toivomien tilaisuuksien järjestäminen on taas mahdollista, toivoo Martikainen.

– On perustettu tueksi lisäryhmiä joihinkin aineisiin tai palkattu lisävoimia erityisopetukseen tai jatkettu hyväksi havaittua opintopajatoimintaa ja sitä, että tuki saadaan oikeeseen aikaan. Sillä on saatu paikattua tosi paljon, iloitsee Kalmari.

Kohtaamista jatkuvan suorittamisen sijasta

Myös Kalmari uskoo yhteisöllisyyden voimaan.

– Minut on yllättänyt myös tässä se, että kuinka tärkeää osa sitä opiskelukykyä ja sitä kokonaisvaltaista hyvinvointia on se, että on se yhteisö ja se oppilaitos.

– Olemme pystyneet palkkaamaan covid-rahoilla lisää henkilökuntaa ja lisäämään ryhmiin läsnäolevia aikuisia. Näin saamme jakaa luokkia pienempiin ryhmiin ja pystymme kohdentamaan tukea paremmin, kertoo Sinisalo.

– Henkilökunnan saatavuus on ongelma ja se että covid-raha on aina tietylle ajanjaksolle, eli jatkuvuutta ei pysytä turvaamaan eikä henkilökunnan saatavuus pätkiin ole paras mahdollinen, Sinisalo jatkaa.

Kalmari kannustaa kohtaamiseen ikuisen suorittamisen sijasta.

– Semmoisen suorittamisen sijaan, mikä tässä lukiomaailmassa kovasti korostuu tänä päivänä, on tärkeää se kohtaaminen. Jokainen haluaa, että välillä kysytään, että "mitä sulle kuuluu" ja "miten sinä voit", muistutetaan Alppilassa.

Opettajat kuormittuvat valtavan paljon

Tässäkin artikkelissa on puhuttu paljon lapsista ja nuorista. Entäs se henkilöstö? Mikä on henkilökunnan tilanne?

– Opettajien jaksaminen on valtava huolenaihe. Opettajat kuormittuvat valtavan paljon, kun lähes jatkuvasti mennään vajaalla henkilökunnalla ja paikataan poissaolevaa oman työn ohessa. Sijaisia on vaikea saada, koska kaikilla kouluilla on sama tilanne.

Niin, pienissäkään oireissa ei nyt saa käydä kouluun – ei oppilas eikä opettaja.

– Se ylimääräinen resurssi, joka on saatu paikkamaan oppimisvajetta sulaakin käytännössä poissaolijan sijaistamiseen, Sinisalo summaa. Kyselyyn vastasi yli 130 rehtoria – niin peruskoulusta kuin lukiostakin.