Nuoren masennusta tulee lääkitä varoen – diabetesriski voi nousta

Tutkimuksessa oli käytettävissä lähes 120 000 masennuslääkityksen juuri aloittaneen 5–20-vuotiaan lapsen ja nuoren terveystiedot lähes miltei vuoden ajalta. Tulokset julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.

Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana oli selvästi suurempi nuorilla, jotka käyttivät SSRI- tai SNRI-lääkkeitä, kuin nuorilla, joiden lääkitykset olivat jo päättyneet. Sairastumisriski myös suureni, mitä pitempään lääkitykset olivat jatkuneet ja mitä suurempia annokset olivat.

Myös trisyklisten masennuslääkkeiden käyttöön liittyi suurentunut diabetesriski.

Masennuslääkitykset on yhdistetty diabetesriskiin tätä ennenkin, mutta lapsia ja nuoria koskevat havainnot ovat vähäisiä. Aikuistutkimuksissa yhteyttä on selitetty lihomisella sekä glukoosi- ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriintymisellä, mutta mekanismia ei vielä tunneta.

Tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne antavat aiheen pohtia tarkoin ennen kuin lasten ja nuorten masennusta aletaan hoitaa lääkkeillä. Viimeaikaisten tutkimusten valossa lapsilla masennuslääkitykset eivät myöskään ole kovin tehokkaita.

Suomessa masennusta sairastaa noin kolme prosenttia alle 13-vuotiaista ja viisi–kuusi prosenttia 13–18-vuotiaista.

Lasten ja nuorten masennuksia hoidetaan muun muassa yksilöterapialla ja kognitiivis-behavioraalisella terapialla. Varsinkin pienten lasten hoidossa huomioidaan myös koko perhe ja mahdolliset vanhempien masennukset. Lääkkeitä suositellaan lähinnä muiden hoitojen tueksi vaikean tai pitkäkestoisen masennuksen hoidossa.

Copyright Duodecim 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Suosikkibloggaaja kertoo masennuksestaan – ”Päällepäin ei varmaan kukaan arvaisi”

Bloggaaja Jenni Rotonen sairastui masennukseen parikymppisenä opiskelijana vuonna 2004. Marraskuussa 2017 hän kertoi Huomenta Suomessa, miksi halusi jakaa asian kymmenilletuhansille ihmisille.