Metyylifenidaatti on tyypillinen ADHD:n hoitoon tarkoitettu lääke. Shutterstock
Julkaistu 16.09.2025 14:40
Wenla Wallin
ADHD-lääkkeiden haitoista tiedetään jo paljon, mutta nyt tutkimus selvitti niiden hyötyjä.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD, lyhenne englanninkielisestä nimityksestä Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder) on oireyhtymä, joka liittyy aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneeseen kehitykseen, kertoo Terveyskirjasto.
British Medical Journal (BMJ) -lehdessä julkaistut tutkimustulokset vahvistavat käsitystä ADHD-lääkehoidon laajemmista potentiaalisista hyödyistä, ja voivat auttaa potilaita päättämään lääkityksen aloittamisesta, tutkijat sanovat.
Tyypillisiin ADHD-oireisiin kuuluu muun muassa keskittymisvaikeuksia ja impulsiivista käyttäytymistä, joihin tutkimuksessa esitetyt riskit liittyvät. ADHD voi oireilla myös esimerkiksi levottomuutena ja hyperaktiivisuutena.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lääkehoidolla voidaan vähentää vasta diagnosoitujen henkilöiden riskiä päihteiden väärinkäyttöön, itsemurha-alttiuteen, rikollisuuteen ja liikenneonnettomuuksiin.
Maailmanlaajuisesti ADHD-diagnoosi löytyy noin 5 prosentilta lapsista, ja 2,5 prosentilta aikuisista. Diagnoosien määrä on jatkuvassa nousussa, BBC:n artikkelissa kerrotaan.
Yleisimmin ADHD:ta hoidetaan stimulanteilla, jotka auttavat hallitsemaan päivittäisiä oireita. Niiden pitkäaikaisista vaikutuksista on kuitenkin vain vähän näyttöä.
Sen sijaan stimulanttien haittavaikutukset, kuten päänsärky, ruokahaluttomuus ja unihäiriöt, ovat hyvin tunnettuja. Nämä oireet ovat herättäneet keskustelua lääkkeiden turvallisuudesta.
Tämän tutkimuksen koehenkilöotanta koostui 6–64-vuotiaista ruotsalaisista ADHD-potilaista, joita oli kokonaisuudessaan 148 500 henkilöä.
Noin 57 prosenttia koehenkilöistä aloitti lääkityksen tutkimuksen aikana, ja heistä 88 prosentille määrätty lääke oli metyylifenidaatti, joka tunnetaan kauppanimillä Ritalin tai Concerta.
Tutkimustiimi Southamptonin yliopistosta ja Tukholman Karolinska-instituutista havaitsi ADHD-lääkkeiden käytön vähentäneen tiettyjä riskejä. Koehenkilöiden itsemurhakäyttäytyminen väheni keskimäärin 17 prosentilla, päihteiden väärinkäyttö 15 prosentilla, rikollisuus 13 prosentilla ja liikenneonnettomuudet 12 prosentilla.
Kun tutkijat analysoivat toistuvia tapahtumia, havaittiin itsemurhayritysten vähentyneen 15 prosentilla, päihteiden väärinkäytön 25 prosentilla, onnettomuuksista johtuvien vammojen 4 prosentilla, liikenneonnettomuuksien 16 prosentilla ja rikollisuuden 25 prosentilla.
– Usein ei ole tietoa siitä, mitä riskejä ADHD:n hoitamatta jättäminen aiheuttaa. Nyt meillä on kuitenkin todisteita siitä, että lääkitys voi vähentää riskejä, sanoi tutkimuksen tekijä ja Southamptonin yliopiston lasten- ja nuorisopsykiatrian professori Samuele Cortese BBC:n artikkelissa.
Tämä voi selittyä sillä, että lääkitys vähentää impulsiivista käyttäytymistä ja parantaa keskittymiskykyä, millä saattaa olla tekemistä onnettomuusriskin ja rikollisen käyttäytymisen vähenemisessä.
Tutkijat pyrkivät työssään objektiivisuuteen, mutta he eivät sulje pois geenien, elämäntapojen ja ADHD:n vakavuuden vaikutuksia tuloksiin.
"Diagnosoinnin ja hoidon laiminlyönti voi johtaa..."
Monissa maissa ADHD-lääkityksen saaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja joistakin lääkkeistä on jopa pulaa, kertoo BBC. Isossa-Britanniassa diagnoosin saatuaan saattaa joutua odottamaan jopa vuosia, että saa lääkäriajan lääkitystä varten.
– ADHD:n diagnosoinnin ja hoidon laiminlyönti voi johtaa alkoholin tai muiden päihteiden käyttöön, huonoon mielenterveyteen, loukkaantumisiin ja vankeuteen. Liian monet diagnosoimattomat ADHD-potilaat päätyvät rikosoikeusjärjestelmään, jossa heidän tilansa voi jäädä diagnosoimatta ja hoitamatta, sanoo professori Stuart Kinner australialaisesta Curtin University -yliopistosta BBC:n artikkelissa.
Tutkimus lisää ymmärrystämme näiden lääkkeiden mahdollisista hyödyistä, sanoo Astonin yliopiston kliinisen farmasian professori Ian Maidment. Hän kuitenkin sanoo, että tutkimuksessa ei arvioitu eri annosten vaikutuksia tai sitä, ottivatko potilaat todella lääkkeitään.
