8:17Mistä dementia johtuu ja mistä erottaa stressistä johtuvan muistin pätkimisen muistisairaudesta? Videolla haastattelussa geriatrian professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta.
Verenpainetta alentamalla dementian riski pienenee, kertovat tutkijat.
Tutkimuksen mukaan elämäntapamuutokset ja lääkitys voivat vähentää kognitiivisten sairauksien riskiä 15 prosentilla, kertoo The Guardian.
Tutkijat ovat havainneet, että ihmisillä, jotka saavat intensiivistä apua kohonneen verenpaineensa alentamiseksi, on pienempi riski sairastua dementiaan. Avulla tarkoitetaan esimerkiksi lääkitystä tai valmennusta.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vuonna 2021 dementiaa sairastavia oli 57 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo, että samana vuonna muistisairauksia sairastavia henkilöitä oli Suomessa yhteensä noin 150 000. THL:n tiedot perustuvat kansallisiin rekisteritietoihin.
Dementiassa on kysymys tiedonkäsittelyn eli kognition heikentymisestä, jonka takana on jokin elimellinen syy, kertoo
. Dementia ei ole erillinen sairaus, vaan oireyhtymä. Yleisimmin dementiaa aiheuttaa etenevä muistisairaus.
Tutkijoiden mukaan noin puolet tapauksista voitaisiin ehkäistä tai niiden alkua voitaisiin viivästyttää puuttumalla 14 riskitekijään, kerrotaan aiemmassa, Lancet-julkaistussa tutkimuksessa. Näitä riskitekijöitä ovat esimerkiksi kuulovammat, tupakointi, liikalihavuus, liiallinen alkoholinkäyttö, sosiaalinen eristäytyminen ja korkea verenpaine.
Kohonnut verenpaine koettelee muistia
Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että korkean verenpaineen hoitaminen voisi pienentää dementiariskiä 15 prosentilla.
– Verenpainelääkitys voi ehkäistä dementiaa potilailla, joilla on hallitsematon verenpainetauti, kertoo tutkimuksen teossa mukana ollut professori Jiang He Texasin yliopiston alaisesta Southwestern Medical Center -keskuksesta.
Kohonnut verenpaine eli hypertensio on verisuonisairaus, jossa verisuoniston ääreisvastus on lisääntynyt ja sydämen pumppauksen minuuttitilavuus pienentynyt, kertoo Terveyskirjasto. Se on yleisin sydänsairaus Suomessa. Aikuisten yleisin kuolinsyy ovat sydän- ja verisuonisairaudet ja niistä koituu myös runsaasti ennenaikaisesti työkyvyttömyyttä.
Noin parilla miljoonalla suomalaisaikuisella on verenpaine koholla, Terveyskirjasto kertoo. Heistä puoli miljoonaa käyttää siihen lääkitystä.
Nature Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset tekijät kertoivat, että tutkimukseen osallistui 33 995 vähintään 40-vuotiasta henkilöä, joilla oli hallitsematon korkea verenpaine ja jotka asuivat kylissä Kiinan maaseudulla.
Näistä kylistä valittiin sattumanvaraisesti 163. Niiden asukkaista yhteensä 17 407:lla oli intensiivinen verenpainelääkitys, jonka heille oli määrännyt joku muu lääkäri kuin paikallinen niin sanottu kylälääkäri.
Tähän kuului ilmaisia tai halpoja verenpaineenalennuslääkkeitä, joita potilaille annettiin räätälöityinä annoksina. Lisäksi osallistujat saivat terveysvalmennusta, jonka tarkoitus oli auttaa heitä jatkamaan lääkitystä ja tekemään muutoksia elämäntapoihinsa.
Elämäntapamuutoksilla tarkoitettiin tässä yhteydessä esimerkiksi laihduttamista sekä alkoholin ja suolan käytön vähentämistä. Osallistujilla oli käytössään myös laitteita ja ja ohjeistuksia verenpaineen seuraamiseen kotona.
Toiset 163 kylää, joihin kuului 16 588 osallistujaa, saivat niin sanottua tavanomaista hoitoa. Käytännössä osallistujien verenpainetta hoidettiin tavanomaisissa kliinisissä olosuhteissa.
Vaikka elintapojen muuttamista suositeltiin ja jotkut saivat verenpainetta alentavia lääkkeitä, ei ryhmä saanut käyttöönsä maksuttomia kotikäyttöön tarkoitettuja verenpainemittareita, lääkkeitä eikä valmennusta.
Intensiivihoito veti pidemmän korren
Kun osallistujien tilannetta tarkasteltiin neljän vuoden päästä, havaittiin, että 668:lla intensiivisen verenpaineen hallinnan ryhmään kuuluvalla oli dementia. Tavanomaisen hoidon ryhmään kuuluvista se oli kehittynyt 734 osallistujalle.
Tutkijoiden mukaan intensiiviryhmäläisillä oli 15 prosenttia pienempi riski sairastua dementiaan. Lisätutkimus paljasti, että tässä ryhmässä oli 16 prosenttia pienempi riski sairastua kognitiivisiin häiriöihin ilman dementiaa.
Osallistujien kognitiivisia toimintoja ei arvioitu tutkimuksen alussa. Tutkimuksen tekijöiden mukaan osallistujien samankaltaisuus kahdessa ryhmässä osoittaa sen, että se ei todennäköisesti vääristä tuloksia.
Miten tunnistaa alkava Alzheimerin tauti? Juttu jatkuu videon alla.
8:05Miten tunnistaa alkava Alzheimerin tauti? Onko hoitaminen myöhäistä, jos oireita jo on? Miten läheisensä saa lääkäriin, jos tämä ei sinne tahdo? Keskustelemassa Muistiliiton asiantuntija Outi Ronkainen.
Lisää tutkimusta tarvitaan
The Guardianin haastattelema ulkopuolinen asiantuntija, Edinburghin yliopiston professori Joanna Wardlaw huomauttaa, että tutkimuksessa ei pystytty selvittämään, mikä oli optimaalisen verenpaineen hallinnan ja elämäntapamuutosten suhteellinen osuus dementiariskin vähenemisessä. Näin ollen tulokset heijastavat yhteisvaikutusta.
Pitäisikin tehdä vastaava tutkimus pidemmällä seurannalla ja kokeilla lähestymistapaa muissakin maissa.
Edinburghin yliopiston aivotutkimuskeskuksen johtaja Tara Spires-Jones kertoo tutkimuksen antavan vahvaa näyttöä siitä, että verenpaineen ja muiden sydän- ja verisuonitautiriskien hallinta ikääntyessä on tärkeää aivojen suojelemiseksi.
– On tärkeää huomata, että korkean verenpaineen hoitaminen ei ollut idioottivarma tae, sillä jotkut hoitoa saaneet ihmiset sairastuivat silti dementiaan, hän kuitenkin huomauttaa.
