Nigerissä sotilasjuntan vallankaappauksen ennakoidaan iskevän taloudellisesti kovaa jo ennestään maailman köyhimpiin lukeutuvaan valtioon.
Heinäkuun lopulla sotilasjoukko ilmoitti kaapanneensa vallan Nigerin demokraattisesti valitulta presidentiltä Mohamed Bazoumilta, minkä jälkeen useat maat ja kansainväliset järjestöt ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä avustusten maksamisen Nigerille.
Nigerissä puolet maan yli 26 miljoonasta ihmisestä elää köyhyysrajan alapuolella eli alle 2,15 dollarilla päivässä. Maassa on sitkeää pulaa ruoasta, ja se on usein maailman peränpitäjä YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna.
Niger sai vuonna 2021 kansainvälistä apua 1,8 miljardia dollaria eli noin 1,65 miljardia euroa, ilmenee taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n luvuista. Länsi-Afrikan alueella enemmän taloudellista apua sai ainoastaan naapurimaa Nigeria, jonka väkiluku on lähes kymmenkertainen Nigeriin verrattuna.
Lue myös: Nigerin presidentin oma vartiosto telkesi hallitsijansa presidentinpalatsiin – maan armeijalta uhkavaatimus
EU:n mukaan vain hieman yli 60 prosenttia Nigerin vuosibudjetista on valtion itsensä rahoittamaa.
Myös esimerkiksi Maailmanpankki on lukeutunut Nigerin pitkäaikaisiin tukijoihin, ja sen varoilla on tuettu muun muassa lukuisia infrastuktuurihankkeita, maataloutta ja terveydenhuoltoa.
Avustukset jäädytettiin nopeasti
Vallankaappauksen myötä Nigerin rahahanat ovat nopeasti tyrehtyneet. Länsi-Afrikan talousjärjestö Ecowas ilmoitti jo vallankaappausta seuranneina päivinä keskeyttävänsä muun muassa kaupalliset ja taloudelliset toimet yhteisön muiden jäsenmaiden ja Nigerin välillä sekä jäädyttävänsä Nigerin varat alueen keskus- ja kaupallisissa pankeissa.