Nigerissä sotilasjuntan vallankaappauksen ennakoidaan iskevän taloudellisesti kovaa jo ennestään maailman köyhimpiin lukeutuvaan valtioon.
Heinäkuun lopulla sotilasjoukko ilmoitti kaapanneensa vallan Nigerin demokraattisesti valitulta presidentiltä Mohamed Bazoumilta, minkä jälkeen useat maat ja kansainväliset järjestöt ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä avustusten maksamisen Nigerille.
Nigerissä puolet maan yli 26 miljoonasta ihmisestä elää köyhyysrajan alapuolella eli alle 2,15 dollarilla päivässä. Maassa on sitkeää pulaa ruoasta, ja se on usein maailman peränpitäjä YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna.
Niger sai vuonna 2021 kansainvälistä apua 1,8 miljardia dollaria eli noin 1,65 miljardia euroa, ilmenee taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n luvuista. Länsi-Afrikan alueella enemmän taloudellista apua sai ainoastaan naapurimaa Nigeria, jonka väkiluku on lähes kymmenkertainen Nigeriin verrattuna.
Lue myös: Nigerin presidentin oma vartiosto telkesi hallitsijansa presidentinpalatsiin – maan armeijalta uhkavaatimus
EU:n mukaan vain hieman yli 60 prosenttia Nigerin vuosibudjetista on valtion itsensä rahoittamaa.