"Noussut vakavaan keskusteluun liigan parhaasta" – tässä NHL:n alkukauden suomalaiset onnistujat ja epäonnistujat

NHL:n runkosarjasta alkaa olla paketissa neljäsosa. On aika nostaa esiin suomalaispelaajat, jotka ovat ylittäneet odotukset – ja sitten ne alittaneet. 

NHL:ssä on pelannut tällä kaudella 34 kenttäpelaajaa ja seitsemän maalivahtia. Viime vuosien lahjakkaiden suomalaisnuorten invaasio on nostanut odotuksia kauden alla. 

Aleksander Barkovilta, Patrik Laineelta, Sebastian Aholta, Mikko Rantaselta ja Teuvo Teräväiseltä odotettiinkin tehokkaita otteita kaukalossa. He ovat oman hommansa hoitaneet, joten tälle listalle ei ollut asiaa. 

New York Rangersin tulokkaan Kaapo Kakon olisi voinut panna vaikka molempiin lokeroihin. Hän on osoittanut miehekkäitä otteita ja tehnyt komeita maalejakin, mutta yleispelissä on vielä paljon hiomista. Tehotilasto ei kerro kaikkea, mutta -10 näyttää jo turhan rumalta. Olisi kuitenkin aikamoinen ihme, jos 18-vuotiaan peli olisi jo valmista. 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

ONNISTUJAT

Roope Hintz, Dallas Stars

16 ottelua, 9+2=11, +1

Viime kauden loppupelit ja varsinkin playoffit antoivat hyviä viitteitä kyvyistä. Sama ralli jatkui kauden alusta lähtien, ja suomalaissentteri otti ykkösrivin paikan saman tien.

Hintz on osunut maaliin huikealla 27 prosentin tehokkuudella: 16 ottelussa on syntynyt yhdeksän maalia. Osumista peräti seitsemän on tullut tasakentällisin. 

Isoin ero aiempaan on luistelussa, johon Ilveksen kasvatti on saanut lisää terävyyttä. Loukkaantuminen sotki kautta, mutta Hintz on silti iso palanen Starsin uudessa nousussa. Vaikka Hintz on ollut jo seitsemän ottelua sivussa, hän johtaa ylivoimaisesti joukkueensa maalipörssiä.

Joonas Donskoi, Colorado Avalanche

22 ottelua, 9+6=15, -3

Haki uutta nousua NHL-uralleen Denveristä ja onnistui siinä erinomaisesti. Saanut nopeasti valmennuksen luottamuksen ja samalla peli-ilonsa takaisin.

Donskoi tietää tärkeän roolinsa terävimmän kärjen takana. Hyvä ”syvyyspelaaja” organisaatiossa, joka on matkalla vahvasti ylöspäin.

Miro Heiskanen, Dallas Stars

23 ottelua, 6+11=17, +14

Pelasi loistavan tulokaskauden ja näytti, että edessä on komea NHL-ura. On ottanut kuitenkin vielä askeleen eteenpäin pelissään ja noussut Starsin ykköspuolustajaksi John Klingbergin edelle.

Heiskasen magiikan taustalla piilee se, että hän pystyy käyttämään kiekollista luovuutta ja samalla hoitamaan oman pään puolustustehtävät säntillisesti. Heiskanen on noussut jopa vakavaan keskusteluun parhaalle puolustajalle annettavasti Norris Trophystä. Koko NHL:n huippua oleva teholukema +14 ei kerro kaikkea, mutta kyllä kertoo se jotain. Lisäksi Heiskanen on myös Dallasin toiseksi paras pistemies.

Erik Haula, Carolina Hurricanes

16 ottelua, 8+3=11, +0

Oli uhkana joutua riepotellun reissumiehen asemaan, kun Vegas Golden Knights kauppasi hänet Raleighiin. Otti nopeasti paikkansa johtajapelaajien joukossa ja iski tärkeitä osumia.

Loukkaantumiset ovat kuitenkin vaivanneet ja vieneet terää. Terveenä Haula on tärkeä kulmapalanen Hurricanesissa.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Mikko Koskinen, Edmonton Oilers

13 ottelua, 8 voittoa, 92,1%, 2,42 päästettyä maalia

Sai viime kaudella rapaa torjuntatyöskentelystään – ja jatkosopimuksestaan. Tällä kaudella ”kolmen metrin Koskinen” on näyttänyt, että hän on hyvän tason NHL-veskari.

Koskinen harjoitteli viime kesänä NBA-ammattilaisten parissa työskennelleen Marko Yrjövuoren opastuksella. Hän on kertonut saaneensa lisää kestävyyttä, mikä näkyykin otteissa. Isokokoinen veskari jaksaa torjua ja keskittyä koko pelin – ja seuraavana iltana uudelleen. 

Joel Armia, Montreal Canadiens

20 ottelua, 7+4=11, +5

Joel Armian uranrakennuksesta voisi tehdä junnupelaajille oppaan. Hän oli SM-liigassa maalitykki, joka joutui rouhimaan kovimman kautta asemansa NHL:ssä. 

Viime aikoina Canadiensin hyökkääjä on alkanut väläytellä entistä enemmän sitä vanhaa Armiaa. Hän on saanut vastuuta ylivoimalla ja osoittanut olevansa muutakin kuin irtokiekkojen kaivumies. 

Armia on monien tilanteiden mies: hän on iskenyt kolme maalia tasakentällisin, kolme ylivoimalla ja yhden alivoimalla. 

EPÄONNISTUJAT

Jesperi Kotkaniemi, Montreal Canadiens

15 ottelua, 2+1=3, -1

Sentterin pelissä oli paljon lupaavia elementtejä viime kaudella. Tällä kaudella vastaan iski betoniseinä, eikä kehitys enää jatkunut. 

Loukkaantumiset ja katsomokomennukset ovat syöneet entisestään itseluottamusta. Kotkaniemi tarvitsee nyt kärsivällisyyttä ja hyvät tukijoukot. Kärkisentterin rooli NHL-joukkueessa on raastava paikka, johon kasvaminen vaatii kovaa luonnetta. 

Farmipelit tai näyttäytyminen 20-vuotiaiden MM-kisoissa voisi tehdä hyvää Kotkaniemelle. 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Mikael Granlund, Nashville Predators

21 ottelua, 3+5=8, -3

Viime kauden epäonnistuminen meni kohahduttavan kaupan jälkihöyryjen ja ison elämänmuutoksen piikkiin. Tänä syksynä Granlundin piti iskeä kovan joukkueen eturivissa, mutta läpilyönti on jäänyt tekemättä. 

Granlundin itseluottamus on ollut selvästi kateissa, vaikka valmennus on tarjonnut hyvää näyttöpaikkaa ykkösketjussa. Edellisessä ottelussa Granlund tosin saalisti kaksi syöttöpistettä, joten valoa on ehkä näkyvissä tunnelin päässä.

Joonas Korpisalo, Columbus Blue Jackets

17 ottelua, 9 voittoa, 89,7%, 3,04 päästettyä maalia

Sai ison näyttöpaikan, kun Sergei Bobrovski siirtyi Florida Panthersiin täksi kaudeksi. Voittoja ei ole kuitenkaan tullut toivottuun tahtiin, ja torjuntaprosenttikin on valunut alle 90:n. 

Korpisalo pelaa yksittäisiä hyviä pelejä, mutta niitä pitäisi tulla monta putkeen, että pidempiaikainen ura ykkösmaalivahtina avautuisi. Kehon kieli viestii välillä isosta turhautumisesta. 

Esimerkiksi Colorado Avalanchea ja Philadelphia Flyersiä vastaan Korpisalo sai päästetyn maalin jälkeen raivokohtauksen ja hakkasi mailaa jäähän. Itsekin kuumaverisenä tunnettu päävalmentaja John Tortorella otti asian esille suomalaismaalivahdin kanssa ja rankaisi penkkikomennuksella.

Juuse Saros, Nashville Predators

10 ottelua, 1 voitto, 88,8%, 3,34 päästettyä maalia

Predatorsin kakkosveskarin odotetaan ottavan ennen pitkää ykkösmaalivahdin paikan Pekka Rinteeltä. Kausi on ollut kuitenkin pettymyksiä pettymyksien perään: kahdeksasta ottelusta on irronnut vain yksi voitto. 

Saroksella on tekniset ja fyysiset valmiudet nousta hyvän tason NHL-ykkösmaalivahdiksi. Onnistumisia on nyt saatava nopeasti alle, että luottamus omiin kykyihin ei ala romuttua. 

Lue myös:

    Uusimmat