Ihmisen empaattisuus ulottuu ainakin koiriin, sillä empaattisemmat ihmiset tulkitsevat voimakkaammin myös koirien ilmeitä, paljastuu Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksesta.
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, kuinka empatia ja muut psykologiset tekijät vaikuttavat ihmisten arvioihin koirien ja toisten ihmisten kasvokuvista.
Tulokset osoittavat ensimmäistä kertaa, että ihmisen empaattisuus eli myötäelämisen kyky vaikuttaa myös lemmikkikoirien ilmeiden hahmottamiseen.
– Empatia vaikutti arvioihin koirien ilmeistä jopa enemmän kuin kokemus koirista, todennäköisesti koska kasvot ovat ihmiselle biologisesti hyvin tärkeä ärsyke. Edellisten tutkimustemme perusteella tiedämme, että koiran koko kehonkieltä katsottaessa aiempien kokemusten merkitys koirista kuitenkin voimistuu, kertoo tutkijatohtori Miiamaaria Kujala kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
"Empatia voimistaa ja nopeuttaa koiran kasvonilmeiden arviointia"
Aiempien tulosten perusteella tutkijat tiesivät, että empaattiset arvioivat toisten ihmisten ilmeet nopeammin, tarkemmin ja usein myös voimakkaammin.
Kujalan mukaan on kuitenkin mahdollista, että koirien kohdalla he myös ylitulkitsevat ilmeitä.
– Empatia voimistaa ja nopeuttaa koiran kasvonilmeiden arviointia, mutta tarkkuutta ei toistaiseksi voida määritellä täsmällisesti.
Kasvonilmeisiin perustuvaa kommunikaatiota sosiaalisilla nisäkkäillä on tutkittu vuosikymmeniä. Jo Darwin näki yhtäläisyyksiä nisäkkäiden ilmeissä. Lajienvälisiä yhteyksiä tunneilmeissä on alettu ymmärtää kuitenkin vasta nykypäivänä.
TIESITKÖ? Science-lehdessä julkaistu unkarilaistutkimus paljasti taannoin, että koirasi hyvin todennäköisesti ymmärtää sanomasi – tai ainakin osan siitä. Tutkimuksen mukaan koirat pysyvät erottamaan, mitä sanomme ja kuinka sen sanomme, mutta ne pystyvät myös yhdistämään nämä kaksi asiaa ja ymmärtämään oikein, mitä sanat todella tarkoittavat.
Koirat tunnistavat uhkaavat ilmeet
Aiemmin jo Animal Mind -tutkimusryhmä on osoittanut, että koirat tunnistavat selvästi sekä ihmisten että koirien uhkaavat ilmeet.
– Uhkaavia koiria ne katsoivat pitkään ja ihmisistä ne käänsivät katseensa nopeasti pois. Vastaavasti myös ihmiset tunnistivat koirien uhkaavat ilmeet hyvin ja arvioivat ne paljon voimakkaammiksi kuin ihmisten vastaavat ilmeet, Kujala kertoo.
Ihmiset arvioivat kuitenkin iloiset kasvot voimakkaammiksi toisilla ihmisillä kuin koirilla. Tämä johtunee tutkijoiden mukaan taipumuksesta kokea lähtökohtaisesti oman lajin kasvot miellyttävämpinä.
Toisaalta koiran iloa saattaa olla vaikea tunnistaa kasvojen ilmeistä. Tämän ajatuksen puolesta puhuu se, että kokeneet koiraihmiset arvioivat koiran iloiset kasvot iloisemmiksi kuin maallikot.
Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen ja Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen yhteisprojektiin liittyvä tutkimus Human Empathy, Personality and Experience Affect the Emotion Ratings of Dog and Human Facial Expressions on julkaistu PLOS ONE -tiedejulkaisussa.
Lähteet: Helsingin yliopisto, Science,
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.