Puolustusliiton jäseneksi pääsyä odottavat Suomi ja Ruotsi ovat jo mukana puolustussuunnittelussa. Pitkästä kumppanuussuhteesta huolimatta kaikkiin Naton toiveisiin vastaaminen ei ole välttämättä helppoa, arvioivat asiantuntijat.
Natossa, Suomessa tai Ruotsissa ei pyöritellä peukaloita Natoon liittymisen viimeisiä ratifiointeja odoteltaessa. Itse asiassa tehtävää on niin paljon, että Unkarin ja erityisesti Turkin vitkuttelun voi kääntää halutessaan myönteiseksi, koska se antaa lisäaikaa valmistautumiseen.
Naton poliittiset tavoitteet käytännön valmistautumiseksi muokkaava puolustussuunnitteluprosessi (NDPP) pyörähtää uudelle nelivuotiskaudelle jälleen vuodenvaihteessa. Sitä valmistellaan jo, ja Suomi ja Ruotsi ovat pohdinnoissa mukana, vaikka maat eivät vielä ole puolustusliiton jäseniä.
Tärkeä osa prosessia ovat uusien tulevien jäsenten sotilaallisten kyvykkyyksien arviointi. Toisin kuin aiemmin rauhankumppaneina, nyt Suomea ja Ruotsia tarkastellaan osana Naton ja erityisesti Pohjois-Euroopan puolustusta.
– Odotuksena on, että ensi vuoden puolella tulee suosituksia (suorituskykytavoitteista), sanoo tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.
Varsinaiseen operationaaliseen suunnitteluun jäsenehdokkaat eivät Vanhasen mukaan pääse vielä kiinni. Hän kuitenkin muistuttaa, että suorituskykyjä arvioidaan ja tavoitteita asetetaan aina suhteessa johonkin, joten jäsenyyden sisällön osalta on paljon tehtävissä jo tässä vaiheessa.