Eduskunnan yksimielisen Nato-keskustelun kupruja olivat suhtautuminen Turkkiin ja toive Nato-hyväksynnän viemisestä jo nyt presidentin odotuslistalle.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan kansanedustajien ei tule muuttaa millään tavalla omaa viestiään, kun Unkarin ja Turkin Nato-ratifiointeja odotetaan.
Haaviston mukaan suomalaiset ovat kriittisiä ihmisoikeuskysymyksissä ja demokratiakysymyksissä, ja se kuuluu maamme agendaan.
– On tärkeää, että kansanedustajat tekevät omaa työtään ja toimivat niiden päämäärien eteen, joihin ovat sitoutuneet, ja emme voi toisiksi muuttua. Kyllä Turkin ja Unkarin täytyy meidät suomalaiset kestää sellaisina kuin me olemme, ja tällaisiahan me olemme, Haavisto sanoi.
Haavisto otti asiaan kantaa, kun jäsenyyden toteutumista koskeva lainsäädäntö saapui eduskunnan lähetekeskusteluun tiistaina. Keskustelussa kristillisdemokraattien Peter Östman oli kysynyt, miten yksittäisten kansanedustajien tulisi tai ei tulisi toimia, jotta maat ratifioisivat liittymisen.
Tiistain keskustelun aluksi vasemmistoliiton Jussi Saramo ja Veronika Honkasalo vaativat, että Suomen Nato-prosessin on kestettävä myöhempääkin tarkastelua. Honkasalo piti esillä Turkin hyökkäyksiä naapurimaiden kurdialueille.
– Suomen Nato-prosessin on oltava sellainen, että se kestää myöhempääkin tarkastelua eikä periaatteita myydä heti kättelyssä oikeusvaltiota rikkovan Unkarin tai laitonta hyökkäyssotaa käyvän Turkin edessä. Se on lopulta myös meidän oman turvallisuutemme etu, Saramo sanoi.
Eduskunta äänesti jäsenyyden hakemisen puolesta selvin numeroin toukokuussa. Tuolloin jäsenyyden hakemista vastusti kahdeksan kansanedustajaa, joista kuusi tuli vasemmistoliiton riveistä.