Narsistien uhrit kertovat elämästä väkivaltaisessa helvetissä: "Hänellä oli tarkat suunnitelmat siitä, miten murhaa minut"

Narsismi on persoonallisuuden ominaisuus, jota jokaisella ihmisellä on jossain määrin. Kun sitä on liikaa, narsisti tuhoaa elämiä ympäriltään. MTV Uutiset haastatteli kahta henkilöä, jotka kertovat elämästä narsistin kanssa. 

Karismaattinen, salaperäinen ja rakastava. Kun parikymppinen Minna tapasi ensimmäisen kerran entisen poikaystävänsä, kaikki vaikutti paperilla täydelliseltä. 

– Hän oli niin taitava puhumaan. Ajattelin alusta alkaen, että tässä on nyt todella hieno ihminen. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Ensimmäiset kuukaudet kuluivat rakkauden huumassa. Mies tarjosi Minnalle sen tuen ja turvan, mitä hän ei ollut lapsuudessaan saanut. Herkkä ja hieman rikkinäinen tyttö oli löytänyt rinnalleen täydelliseltä tuntuvan vastaparin. 

Alkuhuuma haihtui kuitenkin yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Rakkaus ja lempi vaihtuivat piikittelyksi ja kiusaamiseksi. 

– Sain kuittailua niin pukeutumisesta kuin siitä, miten laitan roskapussin.

”Suhde oli kuin huumeaddiktio”

Minnan itsetunto romuttui päivä päivältä enemmän. Pian hän eli siinä uskossa, että ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jäädä suhteeseen. 

– Hän sai minut ajattelemaan, että kukaan muu ei rakasta tai halua mua. Menetin itseni ihan täysin.

Tietokirjailija Paula Salomaa kertoo, kuinka narsistin kanssa voi pärjätä. Juttu jatkuu videon jälkeen...

Suhde eteni sykleissä – toisinaan oli tyyntä ja välillä täyttä myrskyä. Minna odotti niin paljon riitojen jälkeistä hyvää oloa, että kuvaa sitä riippuvuudeksi. 

– Koko keho ja aivot olivat tottuneet siihen tunnekoukkuun. Se oli ikään kuin huumeaddiktio. Tunnekoukku on niin voimakas, että sitä on hankala selittää. 

Henkisen kiduttamisen lisäksi kävi ilmi, että poikaystävä oli pettänyt Minnaa useasti.  

– Ensimmäisillä kerroilla hän sai minut takaisin puhumalla siitä, kuinka paljon parempi ja ihanampi olen verrattuna niihin, joiden kanssa hän petti minua.

Vaikka Minna oli alistettu henkisen väkivallan alle, jatkuva pettäminen sai hänet viimein irrottautumaan vahingollisesta suhteesta.

"Hänellä oli tarkat suunnitelmat siitä, miten murhaa minut"

Minnan tapaan myös Sanna salamarakastui puolisoonsa tulisesti jo nuorena. Huomiota ja läheisyyttä riitti, mutta niin myös riitoja.

Ilkeily ja henkinen painostaminen jatkuivat vuosia, kunnes ne vaihtuivat väkivallaksi ja uhkailuksi. Todellinen painajainen alkoi, kun perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi neljä vuotta ensitreffien jälkeen.

– Kun odotin lasta, niin ei ollut enää mahdollista lähteä karkuun. Sitten kuvioihin tuli myös fyysinen väkivalta ja uhkailu.

Mies kertoi toistuvasti yksityiskohtaisia suunnitelmia siitä, kuinka aikoo murhata Sannan jäämättä kiinni. Lopulta hän toi kotiin kasan muovikelmua, johon kertoi paketoivansa paloitellut ruumiinosat.

– Hänellä oli tarkat suunnitelmat siitä, miten murhaa minut – kuinka murskaa kallon seinään ja paloittelee, ja mihin piilottaa ruumiinosat.  

Tappouhkaukset pelottivat Sannaa, mutta hän päätti olla näyttämättä sitä.

– Kun olin kestänyt sitä pelottelua neljä vuotta, otin sellaisen asenteen, että tapa, jos tapat.  

Vaikka uhkailu loppui siihen, väkivalta ei loppunut.

Narsistinen persoonallisuushäiriö 

• Narsistinen persoonallisuus luokitellaan persoonallisuushäiriöksi, joka kuuluu samaan luokkaan epäkypsän, passiivis-aggressiivisen sekä psykoneuroottisen persoonallisuuden kanssa 

• Diagnosointi on hankalaa, sillä häiriöstä kärsivä ei usein tunnista itse haitallisia toimintamallejaan, eikä hakeudu hoitoon 

• Narsistista persoonallisuushäiriötä voidaan hoitaa terapian avulla. Terapiasta on apua silloin, jos asiakas kykenee itse näkemään, että hänen toimintatapansa ovat poikkeavia ja sopeutumista palvelemattomia

 • Persoonallisuushäiriöitä arvioidaan olevan noin 5–15 %:lla väestöstä   

Lähde: Jenni Kiviniemi, Hyvästit narsistille, Kirjapaja 2020, Mielenterveystalo.fi

Ei koskaan enää helppoa 

Kun Sanna kertoi haluavansa erota, mies pahoinpiteli Sannan lasten katsellessa. Koska Sanna pelkäsi miestään, hän ei tehnyt asiasta rikosilmoitusta, vaikka poliisi kyselikin tapauksen perään. 

– Halusin ainoastaan pois hänen luotaan. Ajattelin, että tilanne pysyisi rauhallisempana, jos en tekisi rikosilmoitusta.  

Kun Sanna vihdoin pääsi karkaamaan pois yhteisestä kodista, hänestä tuntui, että pystyi jälleen hengittämään. Väkivallan pelko kuitenkin jatkui. 

– Asuttiin lasten kanssa omakotitalossa ja pelkäsin, että lasten isä tulee ikkunoista sisään ja pahoinpitelee meidät.

Sanna on edelleen tekemisissä entisen miehensä kanssa yhteisten lasten vuoksi. Erosta on nyt jo vuosia, mutta kiusaaminen on jatkunut muun muassa lastensuojeluilmoitusten muodossa. Sanna tuntee valehtelevansa, jos ei sanoisi toisinaan pelkäävänsä myös lasten puolesta. 

– Onneksi en tiennyt ennen eroa, mitä joutuisin vielä kestämään, muuten en olisi eronnut. Tuskinpa tässä tulee missään kohtaa olemaan todella helppoa. 

Huuma muuttuu henkiseksi väkivallaksi

Kirjailija ja terapeutti Jenni Kiviniemi on tehnyt pitkään töitä narsistien uhrien kanssa. Hän kertoo, että MTV Uutisten haastateltavien naisten tarinat kuvaavat tyypillisiä narsistisia lähisuhteita, joissa kaltoinkohtelu ja väkivalta hallitsevat ja määrittelevät hyvin vahvasti uhrin elämää. 

– Suhteen alun huumaava täydellisyys, vuolaat kehut, sekä suuri rakkaudellinen turva ovat asioita, joita oikeastaan jokainen meistä luonnostaan kaipaa ja tarvitsee. Narsistisissa ihmissuhteissa niitä on tarjolla vain suhteen alkuvaiheessa tai sellaisissa tilanteissa, jossa narsistinen henkilö tarvitsee jotain.

Huuman jälkeen kelkka kuitenkin kääntyy ja alkaa jatkuvan henkisen väkivallan jakso. Normaaliuden raja hälvenee ja hetkelliset hyvät vaiheet suhteessa nostattavat toivon paremmasta.

– Fyysinen väkivalta ja yksityiskohtaisten tappouhkauksien esittäminen ovat onneksi harvinaisempia, mutta eivät kuitenkaan poikkeuksellisia.

Voit muuttaa ainoastaan itseäsi

Narsismin esiintyvyyttä on tutkittu vain vähän ja sen tunnistamiseen ja diagnosointiin liittyvät haasteet vääristävät saatuja tilastoja. Tutkimusten mukaan noin 0,5–3 prosenttia väestöstä kärsii narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Näistä 75 prosenttia on miehiä. Useat narsismia tuntevat asiantuntijat sanovat naisten osuuden olevan kuitenkin huomattavasti luultua suurempi.

Vaikka henkilöllä ei olisi diagnosoitu narsistista persoonallisuushäiriötä voi narsistisia piirteitä olla niin vahvasti, että se aiheuttaa kärsimystä erityisesti lähisuhteisiin. Kiviniemen mukaan puhuminen luotettavien läheisten ja ammattilaisten kanssa auttaa selkiyttämään tilannetta, jossa elää.

– Toipumisessa on tärkeää ottaa etäisyyttä ja saada olla rauhallisessa ja turvallisessa paikassa, jotta oma ääni pääsisi paremmin kuuluviin. On tärkeää, ettei jää selvittämään yksin narsistisen ihmisen kanssa, se voi olla mahdotonta, varsinkin jos tai kun oma jaksaminen ja itseluottamus ovat kovalla koetuksella.

Kiviniemi muistuttaa, että narsistien uhreilla ei ole syytä häpeään, vaanvoimakkaat reaktiot ovat normaaleja seurauksia.

– Älä suostu jäämään tilanteeseen yksin. Ota pääasiassa aina vastuu itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi ja muista: et voi muuttaa ketään muuta, paitsi itseäsi ja omaa toimintaasi.

Narsismia kuvaavia piirteitä 

• Röyhkeä, toista alentava sekä tunnekylmä käyttäytyminen

• Heikko tai olematon empatiakyky 

• Kyvyttömyys ottaa huomioon toisten tunteet

• Patologinen valehtelu  

• Erityisesti riita- tai konfliktitilanteissa esiintyvä lapsenomainen ajattelu- ja toimintatapa

• Virheiden toistaminen ja virheistä oppimattomuus

• Väkivaltainen (henkinen, fyysinen, seksuaalinen, taloudellinen, hengellinen, digitaalinen) käyttäytyminen läheisiä kohtaan

• Epävakaa, ennalta arvaamaton ajattelu ja käyttäytyminen

• Näiden piirteiden kaavamainen toistuminen

Lähde: Jenni Kiviniemi, Hyvästit narsistille, Kirjapaja 2020

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja