Professori, neurologi Markku Partinen kertoo, millaisiin unihäiriöihin haetaan apua.
Professori, neurologian erikoislääkäri ja unitutkija Markku Partisella on yli 30 vuoden kokemus unihäiriöpotilaiden hoidosta. Hän kertoo, että unettomuus on yleisin vaiva, johon haetaan apua.
– Tilapäinen unettomuus kuuluu terveeseen elämään, mutta jos nukkuu viikkokaupalla huonosti, uni ei elvytä. Yhä enemmän haetaan apua väsymykseen ja uupumukseen, Partinen sanoo.
Kroonisen univajeen seurauksena insuliinin vaste vähenee. Se aiheuttaa aikuisiän diabetestä ja keskivartalon lihavuutta. Näiden elimellisten sairauksien lisäksi unettomuudesta voi seurata kognitiivisia haittoja. Kun uupuu, ei jaksa keskittyä, eikä pärjää enää töissä.
Unihäiriöistä haittaa terveydelle
Usein pyydetään apua myös uniapnean hoitoon. Kuorsauksen lisäksi uniapnean yöllisisiä oireita ovat levoton yöuni ja lisääntynyt tarve käydä vessassa. Päiväaikaisia oireita ovat väsymys, päänsärky, keskittymisvaikeudet ja masentuneisuus. Pitkällä aikavälillä uniapneasta voi seurata korkea verenpaine, sydäninfarkti tai aivohalvaus.
Kuorsaamisen ja unettomuuden lisäksi unissakävely tai unissapuhuminen voi tehdä yöstä levottoman.
– Unissapuhuminen on tavallista. Mutta jos siihen liittyy käsien huitominen, kyseessä voi olla behavioraalinen unioireyhtymä. Se voi esiintyä sellaisenaan, mutta se on myös yksi Parkinsonin tautia ennakoivista tekijöistä, Partinen sanoo.
Unihalvaus on ohimenevä täydellinen liikuntakyvyttömyys, jota esiintyy etenkin aamulla heräämisvaiheeseen liittyen. Unihalvaus kestää sekunneista muutamaan minuuttiin. Se loppuu usein, kun henkilö kuulee jonkin äänen tai jos häntä esimerkiksi koskettaa.
