Hypnoterapiasta apu unettomuuteen

Martti Tenkku on hyödyntänyt työssään hypnoterapiaa 1980-luvun alusta lähtien. Hoitomuoto soveltuu useiden sairauksien ja ongelmien hoitoon; niiden joukossa myös monta suomalaista piinaava unettomuus.

Hypnoterapia sopii muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikille.

− Vaikeasta mielenterveyshäiriöstä, kuten psykoosista, ja vainoharhoista kärsiviä hypnoterapialla ei voi hoitaa.

− Lisäksi hypnoosin tekijän pitää ymmärtää hoidettavaa maaperää, eli potilasta ja hänen pulmaansa. Epäpätevä hypnoterapeutti voi pahimmillaan tehdä potilaalle jopa vahinkoa, Tenkku sanoo.

Ammattilainen haluaa kiinnittää huomiota myös alan termistöön, joka aiheuttaa helposti sekaannusta.

− Hypnoosi sanana viittaa hypnoositilaan. Hypnoosi ei siis ole itsessään hoito. Terapia viittaa siihen, että potilaalle annetaan hoitoa tiettyyn tarkoitukseen. Hypnoterapiassa siis käytetään hypnoositilaa ja sen ominaisuuksia terapeuttisten tavoitteiden saavuttamiseen, Tenkku selventää.

Luottamussuhde tärkeä

Hypnoterapia alkaa muiden hoitomuotojen tavoin potilaan tilannearvion huolellisella kartoittamisella.

Hypnoterapeutti haluaa tietää muun muassa, minkä tyyppistä potilaan unettomuus on, kauanko sitä on kestänyt ja onko tällä meneillään muita hoitoja. Lisäksi on tärkeää sulkea pois mahdolliset elimelliset viat, jotka saattavat vaikuttaa unettomuuteen.

− Tämän jälkeen kerron potilaalle hypnoosista ja pohdimme yhdessä, mihin hoidolla pyritään. Oleellista on se, että terapeutin ja potilaan välille syntyy luottamussuhde.

Valtaosa vaipuu hypnoosiin

Yksi yleinen harhaluulo itse hypnoosista on se, että ihminen vaipuu tilaan kuin salamaniskusta. Tosiasiassa hypnoosissa autetaan ihmistä rentoutumaan sekä psyykkisesti että fyysisesti.

− Itse johdatan potilaan rentoutumisen tilaan ja samalla hypnoosiin laskemalla numeroita ykkösestä kymmeneen. Laskemiseen yhdistän eri kehon osien nimeltä mainitsemisen. Ykkösen kohdalla vasen jalka veltostuu, tuntuu painavalta ja lämpenee, kakkosen kohdalla oikea jalka veltostuu, ja sen jälkeen mukaan tulee uusi ruumiinosa, Tenkku kuvaa metodejaan.

Arvioiden mukaan yli 90 prosenttia ihmisistä saavuttaa jonkinasteisen hypnoositilan, mikäli hypnoosiin menijä hyväksyy tällaisen tilan syntymisen. Hypnoosin aikana potilaalta häviää usein ajantaju. Nyrkkisäännön mukaan ihminen kuitenkin pääsääntöisesti muistaa jälkeenpäin kaiken hypnoosista.

− Erityisen hypnoosiherkällä ihmisellä voi olla spontaani unohtamistaipumus, Tenkku lisää.

Sinä pystyt nukahtamaan

Se, miten potilasta hoidetaan terapiatapaamisen aikana, riippuu unihäiriön laadusta. Tavallisissa tapauksissa uni ei tule illalla, ihminen heräilee keskellä yötä tai vastaavasti liian aikaisin.

Tenkku kuvaa hypnoterapian erästä perusmenettelytapaa termillä "suorat vahvistussuggestiot".

− Kun ihminen on hypnoosin myötä rennossa tilassa, hypnoterapeutti alkaa puhua hänelle siitä, että uni alkaa taas toimia.

− Kun menet sänkyyn nukkumista varten, uni tulee vääjäämättä, Tenkku sanoo esimerkkinä yksisuuntaisesta keskustelusta, johon potilas vastaa tarvittaessa nyökkäämällä.

Ihminen hermostuu, jos uni ei tule. Joskus jo pelkkä vakuuttaminen hyvästä unesta riittää.

Ihmismielen voima

Terapiatapaamisen aikana etsitään myös syitä unihäiriöön. Hypnoterapiassa on mahdollisuus kuoria auki esimerkiksi sitä, miten joku huoli estää nukkumista.

− Onko kyseessä oikea syy, vai onko ihmiselle jäänyt päälle säikähdys, joka ei enää muodosta todellista uhkaa.

Tenkku korostaa ihmismielen voimaa, jota on mahdollista hyödyntää sekä tietoisella että tiedostamattomalla tasolla.

− Unettomuudesta kärsivä voi kuvitella hypnoosin aikana itsensä nukkumassa. Hän näkee kuvan omasta minästään, jossa minä nukkuu hyvin.

Studio55/Jenni Kokkonen