Nämä olivat suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt viime vuonna – etenkin yksi sairaus tappoi naisia enemmän kuin miehiä

Suomessa kuoli viime vuonna yhteensä 63 200 henkeä, mikä on yli 5 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleisuus kasvoi myös muistisairauksiin sekä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin. Sen sijaan kuolleisuus kasvaimiin, tapaturmiin ja itsemurhiin väheni edellisvuodesta.

Covid-19-rokote ei aiheuttanut viime vuonna yhtään kuolemaa. Vuonna 2021 rokotteesta aiheutui kuusi kuolemaa.

– Vuonna 2022 koronavirustautiin kuolleita oli moninkertaisesti enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna yhteensä, Tilastokeskuksen aktuaari Kati Taskinen kertoo. 

Lue myös: Näin omaan kuolemaan tulisi valmistautua

Viime vuosi oli kolmas koronavuosi Suomessa. Koronaan kuoli lähes 3 400 ihmistä enemmän kuin vuonna 2021 ja lähes 3 800 enemmän kuin vuonna 2020.  Lisäksi korona oli mukana vaikuttamassa 2 820 henkilön kuolemaan muuna kuin tilastoon merkittynä peruskuolemansyynä.

– Heistä joka kolmannella oli varsinaisena peruskuolemansyynä muistisairaus ja joka kolmannella sydän- ja verisuonitauti. Muita yleisiä peruskuolemansyitä olivat kasvaimet, Taskinen sanoo.  

Naisten kuolleisuus kasvoi miehiä enemmän 

Vuonna 2022 miesten ikävakioitu kuolleisuus kasvoi 6,5 prosenttia ja naisten 8,8 prosenttia edellisvuodesta. Naisilla kuolleisuus oli viimeksi tätä suurempaa vuonna 2012 ja miehillä vuonna 2014.

Naisten kuolleisuus kasvoi miesten kuolleisuutta enemmän erityisesti muistisairauksiin.

Kuolleisuus kasvoi vanhemmissa ikäryhmissä, mutta myös työikäisten, 15–64-vuotiaiden ikävakioitu kuolleisuus suureni hieman, 1,3 %. Työikäisiä kuoli vuonna 2022 noin 7 500. Heistä 5 000 oli miehiä ja 2 500 naisia. Lisäystä edellisvuoteen oli 59 henkeä. 

Lue myös: Kaksi suomalaista on kuollut kannabismyrkytykseen – pidetty päihteenä, johon ei voi kuolla

– Työikäisten miesten kuolleisuus ei kasvanut, mutta naisten kuolleisuus kasvoi 4,1 prosenttia. Kasvun syynä olivat erityisesti koronavirustauti, verenkiertoelinten sairaudet ja tapaturmat, yliaktuaari Airi Pajunen kertoo.

Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin kasvoi 

Eniten kuolemia aiheuttivat edelleen verenkiertoelinten sairaudet, jotka olivat syynä lähes joka kolmannessa kuolemassa. Verenkiertoelinten sairauksiin kuoli yli 19 500 henkilöä, mikä on yli 700 henkeä enemmän kuin vuonna 2021.  

Pitkään jatkunut laskeva trendi verenkiertoelinten sairauksien kuolleisuudessa pysähtyi ja kuolleisuus kasvoi edellisvuodesta.

– Kuolleisuuden kasvu kohdistui erityisesti verenpainetaudin aiheuttamiin sydän- ja munuaissairauksiin, joihin menehtyi yli 500 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Taudin taustalla oli useissa tapauksissa koronavirustauti myötävaikuttavana kuolemansyynä, Pajunen kertoo.  

Lue myös: Suomessa hautajaisten järjestäminen kestää paljon pidempään kuin muissa Pohjoismaissa – kirkko puolittaisi hautausajan

Kuolleisuuden kasvusta huolimatta sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli vuonna 2022 miehillä ja naisilla pienempää kuin vuonna 2019 eli ennen koronapandemiaa. 

Toiseksi yleisin kuolemansyyryhmä olivat kasvaimet. Kasvaimiin menehtyi joka viides kuolleista. Kuolleisuus kasvaimiin väheni 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Miesten kasvainkuolleisuus pieneni 5,5 prosenttia ja naisten sitä vastoin kasvoi 1,5 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Sekä naisten että miesten kasvainkuolleisuus oli kuitenkin alemmalla tasolla kuin ennen koronaa vuonna 2019.  

Yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syövät olivat keuhkosyöpä ja haimasyöpä. Naisilla keuhkosyöpä nousi rintasyövän ohi yleisimmäksi kuoleman aiheuttaneeksi syöpätyypiksi. 

Muistisairauksiin kuoli yli 800 enemmän kuin vuonna 2021 

Kolmanneksi yleisin kuolemansyyryhmä olivat muistisairaudet, jotka aiheuttivat lähes joka viidennen kuoleman. Kuolleisuus muistisairauksiin kasvoi edellisvuodesta yli 5 prosenttia. 

— Muistisairauksiin kuolleet olivat iäkkäitä, alle 65-vuotiaita oli kuolleiden joukossa vähän, Pajunen kertoo.

Lue myös: Uskonnottomien hautajaisten suosion odotetaan kasvavan

Mediaani-ikä muistisairauksiin kuolleilla miehillä oli 86 vuotta ja naisilla 89 vuotta.

Miesten itsemurhien määrässä kasvua edellisvuodesta 

Vuonna 2022 itsemurhia tehtiin 740, mikä on seitsemän vähemmän kuin vuonna 2021. Itsemurhien määrä on laskenut suhteellisen tasaisesti vuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa.

Lue myös: Kuinka halvalla hautajaisista pääsee? Tarvitseeko arkku aina ostaa? Asiantuntija vastaa yleisiin kysymyksiin hautajaisista

Itsemurhan tehneistä kolme neljäsosaa oli miehiä. Miesten itsemurhakuolleisuus on selvästi suurempaa kuin naisten. Sukupuolten välinen ero on kuitenkin kaventunut 1990-luvulta lähtien. Miesten itsemurhakuolemat vähenivät vuosina 2018–2021 selvästi, mutta tapausmäärät kääntyivät vuonna 2022 kasvuun.  Naisten tekemien itsemurhien määrä sen sijaan väheni. 

Itsemurhan tehneistä kaikkiaan 88 oli alle 25-vuotiaita. Heistä kaksi kolmasosaa oli miehiä. Nuorten, alle 25-vuotiaiden osuus kaikista itsemurhista oli 12 prosenttia.

– Itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä oli hieman yli 1 prosentti, mutta 15–24-vuotiaana kuolleista lähes joka kolmas kuoli itsemurhaan. Itsemurhat ovat nuorilla keskeinen kuolemansyy, koska nuorten kuolleisuus muihin kuolemansyihin on vähäistä, Pajunen kertoo.  

Joka neljäs vuonna 2022 itsemurhan tehnyt oli täyttänyt 65 vuotta.