Kaksi suomalaista on kuollut kannabismyrkytykseen – pidetty päihteenä, johon ei voi kuolla

Milloin kannabikseen voi kuolla? THL:n oikeuskemisti vastaa 1:40
Milloin kannabikseen voi kuolla? THL:n oikeuskemisti Pirkko Kriikku kertoo.

Vuosina 2020 ja 2021 on kumpanakin kuollut yksi henkilö kannabiksen vaikuttavan aineen THC:n seurauksena, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Oikeuskemiayksikön tilastot.

Tilastoon merkitään päihdekäyttöön liittyvät huume- ja lääkemyrkytyskuolemat. Tilastoon merkitään kuolemat niin sanotun tärkeimmän löydöksen mukaan, jonka katsotaan olevan myrkytyskuoleman kannalta merkityksellisin aine.

Oikeuslääketieteen erikoislääkäri ja johtava asiantuntija Sirkka Goebeler THL:stä kertoo, että kannabismyrkytykseen kuoleminen on hyvin epätavallista.

– Siitä on pitkään keskusteltukin, voiko sellaista kannabismyrkytyskuolemaa ollakaan, hän sanoo.

Kannabis on käytetyin huumausaine Suomessa. THL:n päihdetutkimuksen mukaan noin 800 000 suomalaista on kokeillut kannabista ja vuosittain käyttäjiä on noin 28 000. Päivittäiskäyttäjiä on noin 10 000.

"Melkein mihin tahansa voi kuolla"

Goebeler luonnehtii kannabista moneen muuhun päihteeseen suhteutettuna "turvalliseksi päihteeksi". Sitä voidaan käyttää hyvin suuriakin määriä ilman vaarallista myrkytysriskiä. Myrkyllisyyden sijaan se lisää kuolemia lähinnä tapaturmien, mielenterveyteen liittyvin ongelmien sekä mahdollisesti esimerkiksi sydänsairauksien provosoimisen kautta.

Joskus kannabis voi kuitenkin aiheuttaa kuoleman itsenäisesti. Goebeler toteaa, että tässä suhteessa se muistuttaa kahvia tai tupakkaa, jotka myös voivat yksin aiheuttaa tarpeeksi suurina määrinä kuoleman. Kannabiskuolema on kuitenkin jopa niitä harvinaisempi.

– Melkein mihin tahansa voi kuolla, vesimyrkytykseenkin, hän toteaa.

Riski kuolla kannabikseen "äärimmäisen pieni"

Koska kannabikseen liittyvät myrkytyskuolemat ovat niin harvinaisia, ei ole olemassa tietoa siitä, miten myrkytysriskiä voi vähentää muuten kuin yleisesti välttämällä suurien kannabismäärien käyttöä. 

Voi olla, että kuolemanriskiin vaikuttaa esimerkiksi jokin geneettinen tekijä tai piilevä, ei-elimellinen sydänsairaus, joka ei ilmene ruumiinavauksessa. Nämä ovat toistaiseksi kuitenkin vain arvailuja, eikä ihminen itse voi niitä ennakoida.

– Riski kuolla kannabismyrkytykseen on äärimmäisen pieni. Kuolleisuus väestössä voi lisääntyä sen sijaan tapaturmien ja esimerkiksi mielenterveyden sairauden aiheuttamien itsemurhien kautta, Goebeler kertoo.

MTV vieraili suomalaisten kannabisklubilla, jonka takahuoneessa kasvaa oma sato, eikä jäseneksi pääse kuka tahansa 5:31
Katso myös: MTV vieraili suomalaisten kannabisklubilla, jonka takahuoneessa kasvaa oma sato, eikä jäseneksi pääse kuka tahansa.

Oikeuslääkäri: Kuolemat tilastollinen sattuma

Kannabismyrkytyksiä ei suomalaisissa tilastoissa ole näkynyt ennen 2020-lukua. Vaikka kannabiksen käyttö on lisääntynyt huomattavasti vuosikymmenten takaiseen, uskoo Goebeler myrkytyskuolemien olevan yksinkertaisesti tilastollinen sattuma.

Kuolemaa ei merkitä tilastoissa kannabiksen aiheuttamaksi heppoisin perustein. Käytännössä se edellyttää, että kuolemalle ei voida osoittaa mitään muuta syytä. Silloin potilaassa ei todeta merkkejä kuoleman aiheuttaneista sairauksista tai vammoista, mutta sen sijaan veressä todetaan paljon kannabista. Potilaan kuolemaa on lisäksi edeltänyt erittäin runsas kannabiksen käyttö. 

Käytännössä kuolinsyyn arviointi on monien tekijöiden tutkimista ja valistuneen arvion tekemistä.

– Merkitsemme kuolemia parhaan ymmärryksemme mukaan, Goebeler kertoo. 

”Kansainvälinen tutkimus pitää kannabista sangen epätoksisena”

Itä-Suomen yliopiston farmakologian dosentti Markus Storvik suhtautuu kannabiskuolematilastoihin skeptisesti. Vaikka vaaratonta päihdettä ei ole, ei kannabis ei ole erityisen myrkyllinen kasvi.

– Kansainvälinen tutkimus pitää kannabista sangen epätoksisena. Suomen parissa kirjauksessa on todennäköisimmin kysymys kansallisista yksittäisistä erikoisuuksista kirjaustavassa. Aina on sattumalöydöksiä, ihmiset voivat kuolla monenlaisissa tilanteissa ja jopa veden juontiin, mutta suurten maiden kirjauksissa kannabiskuolemia ei käytännössä ole, hän toteaa.

Hän muistuttaa, että lapset ja eläimet voivat reagoida eri aineisiin voimakkaammin kuin aikuiset tai nuoret. 

Storvikin mukaan kannabiksen polttamisen merkittävin fyysinen haitta on kannabista savun hengityksen pitkäaikaisvaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimistölle. Muilla käyttötavoilla, kun syömällä, nämä haitat hänen mukaansa valtaosin vältetään.

– Myrkytyksen sijaan epäsuoria, onnettomuuksiin tai päihtymykseen liittyviä kuolemantapauksia esiintyy kaikkien päihteiden osalta.

Haitallisinta onnettomuuksien osalta on hänen mukaansa kannabiksen käytön yhdistäminen toiseen lamaavaan aineeseen kuten alkoholiin. Silloin henkilö ei osaa kompensoida toimintakyvyn muutosta yhtä hyvin, mikä lisää riskejä entisestään esimerkiksi liikenteessä.

Onko aika kypsä kannabiksen laillistamiselle? 9:58
Onko aika kypsä kannabiksen laillistamiselle, keväällä kysyttiin Huomenta Suomessa.

Lue myös:

    Uusimmat