Näin Tuomas Pöysti vastasi kritiikkiin liikkumisrajoitusten valmistelusta – moittii itse hallituksen lainvalmistelua

–  Ennakoivalla valmistelulla lyhyt lausuntokierros olisi ollut mahdollista sisällyttää lainvalmisteluprosessiin. Se olisi oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan ja hyvän lainvalmistelun näkökulmasta mahdollistanut myös sääntelymallin tarkastelun laajemmin kriittisesti.

Pöysti toteaa kirjoituksessaan, että oikeuskansleri oli laillisuusvalvojana mukana liikkumisrajoituksia koskevan lakiesityksen valmistelussa pääosin vasta loppuvaiheessa.

Lue myös: Oikeushistorian professorilta kovaa kritiikkiä hallituksen liikkumisrajoitusten suunnittelusta: "Näin laadutonta lainvalmistelua ei saisi olla"

Oikeuskansleri ei osallistunut varsinaiseen lainvalmisteluun eikä sen lähtökohtia koskevaan keskusteluun.

–  Laki valmisteltiin poikkeuksellisen nopeasti ja poikkeuksellisessa menettelyssä. Jo aikataulunkin vuoksi laillisuusvalvonnassa oli keskityttävä vain tärkeimpiin kysymyksiin, hän kirjoittaa.

Pöysti on vastannut laajassa kirjoituksessaan kritiikkiin, jota oikeuskanslerin toimintaa kohtaan on esitetty laillisuusvalvojana. Hallituksen esitys vedettiin viime viikolla pois eduskunnasta, sillä perustuslakivaliokunta löysi siitä runsaasti perustuslaillisia ongelmia.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vaihtoehtoisista keinoista ei riittävää selvitystä

Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan tartuntoja voitaisiin vähentää tartuntojen lähteisiin, kuten vaikkapa yksityistilaisuuksiin kohdistetuilla rajoituksilla laajojen liikkumisrajoitusten sijaan. Tämä selvitys ei ollut Pöystin mukaan oikeuskanslerin käytettävissä etukäteen.

–  Oikeuskanslerin ennakollisessa laillisuusvalvonnassa täytyi tyytyä esityksen perusteluihin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kokoamaan asiantuntijatietoon, Pöysti sanoo.

Lue myös: Näin valiokunnissa arvosteltiin hallituksen jo kuopattua ehdotusta rajoituksista

Oikeuskansleri oli itse todennut 23. maaliskuuta, että vaihtoehtoisten sääntelykeinojen tarkastelu oli riittämätöntä.

–  Oikeuskanslerin roolissa olen ennakollisessa säädösvalvonnassa kiinnittänyt monilta osin samoihin kysymyksenasetteluihin huomiota kuin perustuslakivaliokuntakin. Kokonaisarviointini johtopäätös oli kuitenkin erilainen eli se, että esitys olisi voinut olla hyväksyttävissä, tarvittaessa eduskunnassa korjattuna, Pöysti kirjoittaa.

Hän toteaa kirjoituksessaan, että hallituksen esityksessä vaihtoehtoisten keinojen ja niiden tehokkuuden arviointi ei ollut riittävän kattava, mutta toisaalta yksityiskohtaisen vaikutusarvioinnin laatiminen olisi ollut tilanteessa huomattavan työlästä.

Jälkikäteen on kuitenkin hänen mukaansa aiheellista pohtia, tuliko hän hyväksyneeksi liian kevyesti muun muassa sen, että esityksessä todettujen tärkeimpien tartuntalähteiden sääntely ei enää riitä.

Oikeuskanslerin tehtävä valvoa lainmukaisuutta

Perustuslain mukaan oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa muun muassa valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuutta. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.

Valvonta koskee vain oikeudellisia kysymyksiä, ei päätösten tarkoituksenmukaisuutta eikä poliittista arviointia.