Näin huonossa kunnossa on Suomen surkein kylätie – matkailuyrittäjä perui retkiä ja koululaiset uhkaavat lakolla

– Autot ovat kuin sodan jäljiltä. Niissä pohjapanssarit repsottavat ja jouset ja iskarit ovat rikki, pallonivelet on vaihdettu. Koiranluut, raidetangot – ihan kaikki osat on vaihdettu mitä pohjasta löytää, sanoo Alatalo.

Reitin huono kunto on vaikuttanut myös siihen, miten ja milloin ihmiset liikkuvat. 

Lue myös: Säkylästä löytyy Suomen surkein kylätie – tältä se näyttää: "Moni oli varmaan aika pöyristynyt"

Keskitalon mukaan moni vähentää käyntejä kuntakeskuksessa niin paljon kuin mahdollista, ja keväällä osa perheistä pohti jopa, kannattaako lapsia lähettää kouluun pahimpaan aikaan.

– Sen verran se vaikeutti myös omaa kulkemista, että itse pahimman ajan kuljin Muonion kautta Kittilään asioille. Matkaa tuli lähes tuplaten, 105 kilometriä yhteen suuntaan.

Turisteja pitää varoittaa ennen lähtöä

Matkailuyrittäjä Alatalon mukaan asiakkaita on varoitettava jo etukäteen, millaiseen kyytiin he ovat lähdössä. Pakettiautossa töyssyt tuntuvat hänen mukaansa selvästi ja osa pitää auton seinistä kiinni.

Alatalon mukaan kuoppainen tie vaikuttaa retkien kokonaisarvioihin, vaikka itse palvelu olisi onnistunut. Hän kertoo myös pahoinvoinnista, pysähdyksistä ja paikanvaihdoista autossa.

– Maksimi on noin 30 kilometriä tunnissa. On ihan labyrinttiä, kun kiertelet siellä, Alatalo kuvaa.

Talvikaudella tiellä liikkuu hänen mukaansa myös paljon vuokra-autoilla ajavia matkailijoita esimerkiksi revontulien perässä ja apua on joskus tarvittu.

– Mulla on köysi ja lapio mukana autossa, Alatalo kertoo.

Paikalliset ovat ennenkin hakeneet huomiota äärikeinoin

Turhautuminen ei ole ensimmäistä kertaa pinnassa. Alatalo kertoo, että alueella on aiemminkin menty äärimmäisyyksiin, jotta liikenneyhteydet saataisiin kuntoon.

– Silloin, kun minä olin itse lapsi, mentiin lakkoon, että me saimme sillan sinne. Siellä oli lossi silloin ja me kävelimme jäätietä pitkin, Alatalo kertoo.

Samasta syystä esillä on ollut myös ajatus koulunkäyntilakosta, jos huono kunto jatkuu.

Tältä näyttää Ounasjoentiellä Kittilässä.

Keskitalon mukaan osa asukkaista on yrittänyt helpottaa tilannetta myös omin voimin. 

Hän kertoo käyneensä täyttämässä kuoppia soralla omin luvin oman talon kohdalta ja että kyläyhdistys selvitti jopa mahdollisuutta järjestää kunnossapitoa itse, mutta lupa ei järjestynyt.

Sekä Alatalo että Keskitalo kokevat, että alueen asukkaat on unohdettu. He kritisoivat sitä, että alueelle on löytynyt rahaa muihin tiehankkeisiin, kuten turisteille suunnatuille maisemareiteille ja kaivokselle kulkeville teille.

– Aina vaalien edellä on näitä tienkäyttölupauksia, mutta kyllä minua ihmetyttää se, että kunta panostaa tosi paljon kaivokseen ja kaivokselle pääsee vaikka rullaluistimilla. 

Lue myös: Suomen pisin silta on avattu – katso historiallinen hetki

– Mutta sitten kun mennään tuonne missä on paikallisia ja koululaisia ja elinkeinoa muutakin kuin joku kaivos, niin se unohdetaan ihan täysin, sanoo Alatalo.

– Kun ajatellaan, että Kittiläkin kuuluu Suomen vetovoimaisiin kuntiin, mutta kulissien takana tässä kultakaivoksen ja Levin matkailun huumassa omien kylien asukkaat on unohdettu. Näin näissä kylissä ajatellaan, Keskitalo lisää.

Vähäliikenteiset tiet jäävät jonoon

Väyläviraston toimialajohtaja Virpi Anttilan mukaan Suomessa on noin 78 000 kilometriä maanteitä ja teitä luokitellaan liikennemäärien ja alueellisen merkittävyyden perusteella. 

Anttilan mukaan rahoituksen niukkuus näkyy erityisesti vähäliikenteisillä teillä, joiden korjausvälit venyvät ja joissa joudutaan turvautumaan paikkauksiin.

– Valitettavasti silloin kun rahoitus on liian niukka, sinne ei sitten korjausrahoitusta pystytä kohdentamaan, Anttila sanoo.

Lue myös: Suomen tiet ovat huonossa kunnossa, eikä parannusta näy – "Synkältä näyttää"

Anttila ei kommentoi yksittäisen tien hoitohistoriaa, mutta muistuttaa, että sorateiden toimenpiteissä ajoitus, materiaalit ja työmenetelmät ovat ratkaisevia. 

Omaehtoisessa paikkaamisessa korostuvat hänen mukaansa vastuu- ja turvallisuuskysymykset, etenkin jos kunnossapidosta vastaa urakoitsija sopimuksella.

Anttilan mukaan maanteiden kunto on heikentynyt pitkällä aikavälillä, eikä korjausvelkaa ratkaista nopeasti.

– Tuollainen muutaman kymmenen kilometrin maantien korjaaminen voi maksaa useita miljoonia euroja, Anttila muistuttaa.

Katso koko Viiden jälkeen -ohjelman osuus teiden kunnosta alla olevalta videolta:

12:02