Suomen teiden korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta.
Jokainen vähänkään eri puolella Suomea autoillut sen tietää: teiden kunnossa ei ole kaikkialla kehumista. Tästä kertoo myös tiestön korjausvelka, joka on kasvanut kymmenessä vuodessa 1,5 miljardista 2,5 miljardiin euroon.
– Isossa kuvassa tiet ovat huonossa kunnossa. Onneksi päätiet on pystytty pitämään kohtuullisen hyvässä kunnossa. Mitä isompinumeroiselle tielle mennään, niin sitä huonommassa kunnossa se on, sanoo Infra ry:n johtava asiantuntija Nina Raitanen.
Tilanteeseen ei ole näkyvissä nopea korjausliikettä.
– Sitten kun vesi lisääntyy ja ajoneuvojen painot kasvavat, niin tässä on monta asiaa, jotka heikentävät tilannetta tulevaisuudessa. Eli synkältä näyttää.
Saman ongelman myöntää myös Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.
– Se kertoo siitä, että nyt on tehtävä jotakin. Kyse ei ole enää pelkästä päällystämisestä vaan siitä, että meidän 1970–80-luvuilla tehty tiestö on rakenteeltaan huonossa kunnossa. Jos nyt ei varauduta paremmin rahoitukseen, niin se kasvaa lähivuosina enemmän.
Huonon tien käytännön vaikutuksetkin ovat selviä: renkaiden ja ripustusten hajoamista, enemmän polttoaineenkulutusta ja sitä myöten enemmän päästöjä.
– Kun tie on huonossa kunnossa, niin kuljetuskustannukset nousevat. Kustannukset kertaantuvat yhteiskunnassa ylöspäin kaikille tasoille kasvaneina hintoina ja epävarmuutena kuljetusaikatauluissa, toteaa Raitainen.
Joskus on kelejä, jolloin mikään kalusto ei riitä
Entäs talven tullessa, yllättääkö talvi teiden ylläpitäjät?
Suomessa tiet on jaettu hoitoluokkiin, jotka määräävät missä järjestyksessä ne pidetään kunnossa. Hoitoluokat jakavat tiet niiden liikennemäärän ja merkityksen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätiet aurataan nopeammin ja useammin kuin vähäliikenteisemmät tiet.