Suomen teiden korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta.
Jokainen vähänkään eri puolella Suomea autoillut sen tietää: teiden kunnossa ei ole kaikkialla kehumista. Tästä kertoo myös tiestön korjausvelka, joka on kasvanut kymmenessä vuodessa 1,5 miljardista 2,5 miljardiin euroon.
– Isossa kuvassa tiet ovat huonossa kunnossa. Onneksi päätiet on pystytty pitämään kohtuullisen hyvässä kunnossa. Mitä isompinumeroiselle tielle mennään, niin sitä huonommassa kunnossa se on, sanoo Infra ry:n johtava asiantuntija Nina Raitanen.
Tilanteeseen ei ole näkyvissä nopea korjausliikettä.
– Sitten kun vesi lisääntyy ja ajoneuvojen painot kasvavat, niin tässä on monta asiaa, jotka heikentävät tilannetta tulevaisuudessa. Eli synkältä näyttää.
Saman ongelman myöntää myös Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.
– Se kertoo siitä, että nyt on tehtävä jotakin. Kyse ei ole enää pelkästä päällystämisestä vaan siitä, että meidän 1970–80-luvuilla tehty tiestö on rakenteeltaan huonossa kunnossa. Jos nyt ei varauduta paremmin rahoitukseen, niin se kasvaa lähivuosina enemmän.
Huonon tien käytännön vaikutuksetkin ovat selviä: renkaiden ja ripustusten hajoamista, enemmän polttoaineenkulutusta ja sitä myöten enemmän päästöjä.