Egyptistä on löydetty 18 miljoonaa vuotta vanha leukaluu. Pieni löytö haastaa pitkään vallalla olleen käsityksen sitä, että Itä-Afrikka olisi ollut ihmisen ja ihmisapinoiden kaukaisten esi-isien kehto.
Suurin osa paleontologien löytämistä ihmisapinoiden fossiileista on peräisin Itä-Afrikasta. Samojen alueiden lähistöllä elelee vielä nykyäänkin simpansseja ja gorilloja.
Fossiiliaineistojen perusteella noin 14-16 miljoonaa vuotta sitten ihmisapinoiden muinaiset esi-isät levittäytyivät Afrikasta Euraasiaan.
Lue myös: Teinipoika menehtyi 28 000 vuotta sitten: Karmaiseva kuolinsyy selvisi nyt
National Geographic kertoo, että nyt tutkijat ovat löytäneet Egyptistä Pohjois-Afrikan ensimmäisen ihmisapinan fossiilinkappaleen.
Alaleuan ja joidenkin hampaiden fossiilijäänteet ovat arviolta 17-18 miljoonaa vuotta vanhoja. Tämä siis edeltää ihmisapinoiden leviämistä Euraasiaan.
Löydetylle lajille on annettu nimeksi Masripithecus moghraensis.
Tutkijoiden mukaan se on ollut ulkonäöltään samankaltainen, kuin mitä kaikkien ihmisapinoiden esi-isän on ennakoitukin olevan.