Metsäpalot ovat mittava kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava ongelma, kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Risto Makkosen mukaan esimerkiksi vuonna 2018 niistä aiheutuivat 2,1 gigatonnin hiilidioksidipäästöt. Määrä on samaa suuruusluokkaa kuin koko maailman liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.
Jos vertailuun otetaan vain EU-maiden aiheuttamat päästöt, ne kalpenevat metsäpalojen päästöjen rinnalla.
– Paloista tulee keskimäärin tuplaten sen verran päästöjä kuin EU-maiden hiilidioksidipäästöt ovat, Makkonen listaa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
– Kiinalaistutkijoiden tekemän riskiluokituksen mukaan suurin riski pinta-alaltaan laajoille metsäpaloille on Venäjällä. Sen perässä listalla tulevat Kanada, Angola ja Brasilia.
Venäjällä on arvioitu palaneen viime vuonna 13 miljoonaa hehtaaria metsää. Määrä on noin puolet Suomen metsien kokonaispinta-alasta.
Lue myös: Drone tallensi Muhoksen metsäpalot, tältä massiivinen roihu näyttää taivaalta käsin!
Saksalaistutkija huolissaan Euroopan metsistä
Eurooppa ei ole riskialueiden kärkipäässä, mutta saksalaistutkija Alexander Held Euroopan metsäinstituutista (EFI) on huolissaan siitä, että paloja roihahtaa nykyään sellaisilla alueilla, joilla riski aikaisemmin oli pieni. Tämä on nähty Keski- ja Pohjois-Euroopassa.
Esimerkiksi Hollannissa syttyi huhtikuussa palo, jota sammutettiin vielä kesäkuussakin.
Pohjois-Euroopassa suurpaloja on syttynyt viime vuosina Ruotsissa, jossa paloi vuonna 2018 peräti 25 000 hehtaaria metsää.
Suomessa palaa 500 hehtaaria metsää vuodessa
Suomessa on palanut keskimäärin alle 500 hehtaaria metsää vuodessa.
– Riskit kasvavat meilläkin, kun ilmasto lämpenee. Sattuu vain jokin tilanne, että tulee kova tuuli ja palo pääseekin leviämään, Luonnonvarakeskuksen tutkija Ilkka Vanha-Majamaa varoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa.
Suomen parempaa tilannetta selittää tutkijoiden mukaan Suomen tilkkutäkkimäinen metsätilarakenne. Myös metsätieverkosto on selvästi tiheämpi, vapaapalokuntajärjestelmä ehtii apuun nopeasti ja paloja valvotaan myös lentämällä. Korkeuserot ovat Ruotsissa otollisemmat palojen etenemiselle.
Suopalot ovat pahimpia
Metsäpaloista pahimpia kasvihuonekaasujen päästöjen aiheuttajia ovat suopalot.
Indonesian suopaloista aiheutui pahimmillaan vuosien 1997 ja 1998 vaihteessa muutamassa kuukaudessa saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin Euroopan koko teollisuudesta, liikenteestä ja asumisesta vuodessa yhteensä.
Nyt Indonesiassa on tehty päätös nostaa öljypalmuplantaaseiksi kuivattujen suoalueiden vedenpintaa turpeen hajoamisen ja paloherkkyyden hillitsemiseksi.