Studio55.fi-lähetyksessä keskusteltiin lääkehaitoista. Ylilääkäri Kirsti Villikka sekä farmasialiiton puheenjohtaja Kirsi Kvarnström ovat yhtä mieltä siitä, että lääkehaittojen tunnistaminen on ammattilaisillekin hankalaa.
Lääkkeiden sivuvaikutuksia on hyvin vaikea tunnistaa. Joskus lääkärikään ei voi olla täysin varma siitä, johtuvatko oireet uudesta sairaudesta, sairauden pahenemisesta vai lääkehaitasta.
– Esimerkiksi jos on ummetusta, päänsärkyä tai yskää, ne saatetaan liittää lääkkeen aiheuttamiksi haitoiksi, mutta ne ovat myös asioita, joita esiintyy ilman lääkkeiden käyttöäkin. Sillä tavalla on vaikea yhdestä tietystä oireesta varmasti sanoa, onko se lääkkeen aiheuttama haitta, sanoo Fimean ylilääkäri Kirsti Villikka.
Silloin kun haittavaikutukset liittyvät lääkkeen farmakologiseen vaikutukseen, lääkehaitat ovat selkeämmin tunnistettavissa.
Esimerkiksi voimakas syöpälääkitys tuhoaa syöpäsolujen lisäksi myös terveitä soluja, jonka seurauksena voi tulla monenlaisia haittavaikutuksia. Myös veritulppaa ehkäisevän lääkityksen haittavaikutukset ovat helposti tunnistettavissa.
– Silloin haittavaikutuksena voi olla ei-toivottuja verenvuotoja, esimerkiksi mustelmia tai vakavampiakin verenvuotoja.
Jotta jonkin oireen voi tunnistaa lääkehaitaksi, on otettava kokonaistilanne huomioon. Joskus sivuvaikutukset voivat johtua esimerkiksi väärästä annostelusta.
– Aina se on kokonaisuus, eikä se tietenkään varmaan lääkärillekään ole aina ihan helppo selvitettävä.
Lääkärin määräämää lääkettä ei saa omatoimisesti jättää ottamatta
Farmasialiiton puheenjohtaja korostaa, että lääkkeistä kannattaa keskustella myös apteekissa. Hän kehottaa kääntymään farmaseutin tai proviisorin puoleen, mikäli lääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset askarruttavat.