Lääkkeiden psyykkisiä vaikutuksia on joskus vaikea tunnistaa. Asiantuntija kehottaa potilaita ja heidän omaisiaan kiinnittämään huomiota kaikenlaiseen poikkeavaan käyttäytymiseen. Esimerkiksi uudenlainen vauhdikkuus voi olla hälytysmerkki.
Suomessa on käytössä monia niin sanottuja tavallisia lääkkeitä, kuten kortisonivalmisteita, jotka voivat aiheuttaa yllättäviä psyykkisiä haittavaikutuksia.
Joskus ne ovat jopa hengenvaarallisia. MTV Uutiset kertoi aiemmin, että yleisesti käytössä oleva Prednisolon saattoi vaikuttaa kansanedustaja Eemeli Peltosen kuolemaan.
Peltonen käytti lääkettä harvinaisen munuaissairauden hoitoon.
Lääkäreiden jo kymmeniä vuosia potilailleen määräämällä kortisonilla hoidetaan myös esimerkiksi allergioita, reumasairauksia ja astmaa.
Sosiaalisessa median käydyn keskustelun perusteella kyseinen lääke on aiheuttanut psyykkisiä oireita useilla muillakin suomalaisilla.
Katso myös: Eemeli Peltosen puoliso kertoo MTV:lle, mitä tapahtui ennen kansanedustajan kuolemaa
1:34
Eemeli Peltosen puolison mukaan itsemurhan taustalla olivat kortisonilääke ja sen sivuvaikutukset.
Tärkeää on saada tieto haitoista
Oulun yliopiston psykiatrian professori ja Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian ylilääkäri Sami Räsänen sanoo, että monilla lääkkeellä on psyykkisiä haittavaikutuksia, mutta tyypillisiä on muutama. Yksi niistä on juuri kortisoni, varsinkin isoina annoksina.
Myös jotkin epilepsialääkkeet voivat aiheuttaa masentuneisuutta ja masennuslääkkeet ahdistuneisuutta.
– Oleellista on, että potilas saa niistä tiedon. Tavallisimmat haitat potilaille varmasti yleensä kerrotaankin, mutta mitä voimakkaammat psyykkiset oireet ovat, sitä vaikeampi potilaiden voi olla itse niitä tunnistaa, Räsänen uskoo.
Esimerkiksi vauhdikkuus voi olla oire, johon kannattaa kiinnittää huomiota mutta jota ihmisen voi olla itse vaikea arvioida.
– Oma havainnointikyky omasta tilasta voi heikentyä ja mitä heikompi psyykkinen vointi on, sitä huonompi kyky voi olla. Siinä mielessä myös omaisten informointi olisi tärkeää.
Räsäsen mukaan annoskoolla on suuri merkitys.
– Tyypillisesti haittavaikutukset ovat annoskoosta riippuvaisia. Jos ajatellaan vaikkapa kortisonivalmisteita, niiden annostelussa on valtavan laaja skaala.
Kertovatko lääkärit sitten tarpeeksi lääkkeiden mahdollista sivuvaikutuksista?
Räsäsen mukaan psykiatrian puolella se on yleinen käytäntö.
– Psyykelääkkeiden aloittaminen on herkkä asia ja monelle vähän pelottavaakin, ja siksi haitoista puhutaan.
– Mutta jos ajatellaan kaikkia mahdollisia muita tauteja, kuten infektioita, astmaa ja allergioita, ja niiden hoitamista tavallisilla, pienillä annoksilla, voi olla, että haitat jäävät tarkemmin kertomatta.
Haitat voivat myös säikyttää
Räsänen sanoo, että valveutunut lääkkeen käyttäjä lukee tiedot lääkkeen mahdollista sivuvaikutuksista yleensä vielä itse – ja joskus hyvinkin tarkkaan. Osaa haitat voivat myös säikyttää.
Räsäsen mukaan määrättyjä lääkkeitä jää paljon hakematta siksi, että ei uskalleta ottaa riskiä haittavaikutuksen saamisesta.
– Psyykelääkkeet ovat tyypillinen esimerkki näistä, koska niihin liittyy niin paljon latausta: ennakkoluuloa, leimaavuutta ja häpeää ja ehkä ihan pelkoa siitä, miten se vaikuttaa psyykeeseen ja muuttaako se persoonallisuutta.
Räsäsen mukaan viimeistään silloin on syytä havahtua, jos sivuvaikutus haittaa toimintakykyä.
– Tai jos tuntuu pahalta, tai alkaa mieli synkistyä. Äärimmäisenä voi olla itsetuhoisuus tai kortisonin käyttäjällä huomattava vauhdikkuus, jolloin velat voivat tuntua saatavilta. Eikä lääkkeen käyttäjä edes itse sitä välttämättä huomaa, mutta lähipiiri voi panna sen merkille.
– Ilman muuta, jos lääke tuntuu huonolta, tulee merkittävää mielialan laskua tai ahdistuneisuutta tai itsetuho- tai kuoleman ajatuksia alkaa pyöriä päässä, ne ovat tyypillinen merkki siitä, että lääke vaikuttaa merkittävästi mielialaan. Myös sekavasta olosta on syytä huolestua. Sekavuutta voivat aiheuttaa esimerkiksi huumaavat kipulääkkeet.
Jos huomaa oman käyttäytymisensä – tai uutta lääkettä tai vanhaa lääkettä uudella annoksella käyttävän läheisensä käyttäytymisen – muuttuvan, on syytä ottaa yhteyttä lääkkeen määränneeseen tahoon, Räsänen tähdentää.
– Kyse on monesti annoksesta, jota voidaan muuttaa. Lääkkeelle voi olla myös vaihtoehtoja, eli lääkäri voi vaihtaa lääkkeen toiseen, jos ensimmäisen kanssa on ongelmia.
– Eli jos psyykkisiä haittavaikutuksia kokee, ensimmäinen paikka ei ole psykiatrinen päivystys, Räsänen toteaa.
Aina yhteyttä lääkäriin ei ole kuitenkaan helppo saada.
– Ihmisellä pitäisi olla tiedossa, mihin he voivat olla yhteydessä, jos jotain ongelmaa tulee hoidossa ylipäätään. Mutta jos ei ole, on otettava yhteys päivystykseen, jossa arvioidaan se, miten akuutti tilanne on.
Tilanne riippuu myös siitä, mitä hoidetaan, miten välttämätön lääke on ja voiko sen lopettaa.
– Joskus lääkitystä on suurin piirtein pakko jatkaa, ja joskus voi lopettaa ja rauhassa seurata tilannetta.
Räsänen pitää keskustelua lääkkeiden haitoista tervetulleena.
– Näin tieto lääkkeen mahdollista vaikutuksista tulee myös omaisten tietoon. He eivät ole välttämättä vastaanotolla mukana, ja julkisuudesta saadun tiedon ansiosta he voivat yhdistää lääkkeeseen sen, että kaikki ei ole omaisella niin kuin ennen vaan käyttäytyminen on muuttunut.
Räsänen muistuttaa vielä, että jos lääkäri ei kerro haittavaikutuksista ja varsinkin jos annos on suuri, kannattaa niistä kysyä.
– Ja etenkin jos ihmisellä on ollut aiemmin vaikkapa masennusjakso, on todennäköisempää, että hänellä on ehkä jonkinlainen herkkyys reagoida lääkkeiden haittavaikutukseen vaikka masennuksella – ja se on syytä sanoa hoitavalle lääkärille.
Ja mitä huonompi potilaan psyykkinen tila on, sitä vaikeampi hänen on itse hahmottaa ongelmaa.
– Jos ymmärtää, että tilanne on lääkkeen aiheuttama, luulen, että se on helpompi ottaa puheeksi niin lääkärin kuin läheistenkin kanssa.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää hänelle juttuvinkkejä osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
