Psykiatrian erikoislääkäri pitää tärkeänä, että mahdolliset sivuvaikutukset käydään potilaan kanssa läpi heti hoidon alusta lähtien.
Viikon putkeen valvonut Janne hakeutui yleislääkärin vastaanotolle. Moninaisista kotikonsteista huolimatta uni ei ollut tullut, ja olo oli ahdistunut, jopa aggressiivinen.
Syynä oli Hortonin neuralgiaan eli sarjoittaiseen päänsärkyyn määrätty kortisonilääke, kortikosteroidi Prednisolon, jonka Janne oli aloittanut juuri seitsemän päivää aiemmin. Yleislääkäri otti sydänfilmin ja passitti Jannen päivystykseen, jossa mitään huolestuttavaa ei löytynyt. Potilas lähetettiin kotiin antihistamiinireseptin kanssa.
Ahdistus ja unettomuus sivuoireineen jatkuivat niin kauan kuin Prednisolon-kuuria kesti.
Lue myös: Kesä, joka muutti kaiken – Eemeli Peltosen puoliso kertoo MTV:lle, mitä tapahtui ennen kansanedustajan kuolemaa
– 80 milligrammaa Prednisolonia päivässä aiheuttaa kokemukseni mukaan tosi kovaa ahdistusta ja aggressiivisuutta, ja mielialan vaihtelut ovat aivan selkeät. Saattaa olla niin, että lähdet pirteänä kotoa, tai sitten mielessä on synkkiä tekoja, Janne kuvailee.
Kukaan terveydenhoidossa ei kuitenkaan varoittanut Jannea vaaroista tai tarjonnut keskusteluapua.
STT ei kerro Jannen koko nimeä, koska kyse on yksityishenkilön terveystiedoista. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa, ja toimitus on nähnyt lääkereseptit.
Peltosella sama lääke
Elokuussa kuolleen kansanedustajan Eemeli Peltosen (sd.) puoliso Sofia Nevalainen on kertonut MTV:lle ja Instagram-tilillään, että Peltoselle munuaissairauteen määrätty kortisonilääke aiheutti tälle voimakkaita psyykkisiä sivuvaikutuksia. Nevalaisen mukaan omaiset tekevät potilasvahinkoilmoituksen ja harkitsevat muitakin toimenpiteitä.
MTV:n jutussa kerrotaan, että Peltosen Prednisolon-annos oli sama kuin Jannella eli 80 milligrammaa. Duodecimin artikkelissa viitataan 2000-luvun alussa julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan 40–80 milligramman annoksella haittavaikutuksia esiintyy vajaalla viidellä prosentilla, suuremmalla annoksella lähes viidesosalla. Haittoina voi olla itsetuhoisuutta, sekavuustiloja ja psykoottisia reaktioita.
Lue myös: Miksi yleisesti Suomessa käytössä olevaa lääkettä määrätään mielenterveyden vaarantavalla annostuksella? Fimea vastaa
Kun Janne seuraavan kerran aloitti Prednisolon-kuurin, hän ei ottanut lääkettä ennen kuin oli saanut vaadittua myös antihistamiinia vahvempaa unilääkettä. Lisäksi hän osasi varautua mielialan muutoksiin ja puhua niistä läheistensä kanssa ennen kuurin aloittamista.
Unihäiriöt tavallinen oire
Terveystalon psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä sanoo, että vakavat tapaturmat tai haittatapahtumat kortisonilääkityksen aikana ovat hyvin harvinaisia.
– Toki kun kyseessä on lääke, jota käytetään useaan eri käyttötarkoitukseen ja ainakin lyhyitä kortisonikuureja annetaan aika paljon, isossa potilasjoukossa harvinaisiakin haittavaikutuksia tulee esiin.
Tavallisimpia sivuvaikutuksia ovat erilaiset unihäiriöt. Ämmälä muistuttaa, että ne ovat tavallisia ilman kortisonilääkitystäkin. Lääke saattaa kuitenkin tuoda joko uuden unihäiriön tai pahentaa jo olemassa olevaa.
Tyypillisesti kortisonin sivuvaikutusten riski kasvaa annoskoon mukana.
– Kun puhutaan tällaisista jättiannoshoidoista, jotka joskus ovat täysin välttämättömiä, niissä on enemmän riskejä. Tavanomaisillakin annoksilla voi kuitenkin tulla ainakin lieviä uni- ja mielialahäiriövaikutuksia, Ämmälä sanoo.
Hyötyjen ja haittojen tasapainottelua
MTV:n jutun mukaan Peltoselle oli Prednisolon-annoksen pienennyttyä määrätty masennuslääke Venlafaxinia. Sen haittavaikutuksena voi olla esimerkiksi itsetuhoisuutta.
Mielialalääkkeiden määrääminen kortisonihoidon aiheuttamiin mielialahäiriöihin ei Ämmälän mukaan yleensä ole sopiva tapa hoitaa asiaa.
– Lähtökohtaisesti ei kuulosta hyvältä idealta hoitaa lääkkeen haittavaikutusta toisella lääkkeellä. Joskus se voi kuitenkin olla välttämätöntä, ja silloin tällaista voidaan toki kokeilla. Tämä on hyvin herkkää hyötyjen ja haittojen tasapainottelua.
Ämmälä sanoo, että mahdollisista sivuvaikutuksista on tärkeää kertoa potilaalle heti hoidon alusta lähtien ja käydä läpi, mistä apua tarvittaessa saa. Hän huomauttaa, että joskus kortisoni on välttämätön perussairauden hoitamiseen. Tällöin esimerkiksi kuurin lopettaminen tai annoskoon pienentäminen ei välttämättä ole mahdollista.
Kuin ekstremeurheilua
Jannelle on ollut valtava helpotus tietää, että ahdistus ja unettomuus ovat seurausta lääkkeestä. Lisäksi hänellä on lähipiirissään vertaistukea.
Janne sanoo 80 milligramman Prednisolonin syömisen olevan kuin ekstremeurheilua.
Hän olisi toivonut lääkäriltä ohjeita ja tukea jo etukäteen. Lääkäri olisi voinut sanoa, ettei haittavaikutuksia kannata säikähtää, ja niiden varalle olisi voitu tehdä suunnitelma ja vaikka vielä pari varasuunnitelmaakin.
– Omakin sairauteni on niin vakava, toiselta nimeltään itsemurhapäänsärky, että ymmärrän, että pannaan kovat myrkyt. Mutta ei sitä voi tehdä ihan huolettomasti.
Prednisolonista on tehty lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan vuodesta 1980 lähtien 186 haittavaikutusilmoitusta. Yleisimpiä ovat Fimean mukaan väsymys, pahoinvointi, unettomuus ja huimaus. Ilmoitukset ovat ilmoittajien omia näkemyksiä, eli ne eivät tarkoita, että lääkkeellä ja haittavaikutuksella on vahvistettu yhteys.
Tarvitsetko kriisiapua?
Keskusteluapua saa esimerkiksi seuraavilta tahoilta
- Oman hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen numerosta
- Mieli ry:n kriisipuhelimesta ympäri vuorokauden 09 252 50111
- Helsingin kaupungin kriisipäivystyksestä joka päivä kellon ympäri numerosta 09 310 44222
- Kirkon palvelevasta puhelimesta 0400 221 180 joka päivä kello 18–24