Kansanedustaja Eemeli Peltosen (sd.) traaginen kuolema on herättänyt huolta lääkkeiden sivuvaikutuksista. Osan niistä voi selvittää geenitestillä.
Farmakogeneettinen, verestä otettava testi määrittää muutaman keskeisen geenin, jotka vaikuttavat usean lääkeaineen vaihduntaan, kertoo MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä Terveystalosta.
Noin 300 euroa maksava testi otetaan vain kerran. Sen tulosten pohjalta voidaan määrittää, miten potilaan geenit suhtautuvat aineenvaihdunnan osalta eri lääkkeisiin – myös niihin, joita määrätään testin ottamisen jälkeen.
Ämmälän mukaan testistä on etenkin hyötyä, jos tarjolla on useita lääkevaihtoehtoja saman sairauden hoitoon.
Eemeli Peltonen sai munuaissairauteensa Prednisolon-nimistä kortisonia. Peltosen puoliso kertoi aiemmin MTV Uutisille, että kansanedustajan itsemurhan taustalla olivat kortisonilääke ja sen sivuvaikutukset. Olisiko geenitestillä pystytty näkemään sopivuus tällä lääkkeelle tai päinvastoin?
Ämmälän mukaan se olisi ollut teoriassa mahdollista, mutta täyttä varmuutta ei saada. Kyseisen lääkkeen aineiden vaihdunta on löydettävissä kyseisestä geenitestistä geenien säätelemän entsyymin kautta.
Lue lisää: Näihin yleisiin sairauksiin Prednisolonia käytetään – "Suurina annoksina runsaasti erilaisia haittoja"
Ämmälä: Itsetuhoiset ajatukset eivät ole kortisonilääkkeiden käyttäjillä yleisiä
Kortisonilla hoidetaan myös esimerkiksi allergioita, reumasairauksia ja astmaa. Sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun perusteella kyseinen lääke on aiheuttanut psyykkisiä oireita useilla muillakin suomalaisilla.
Viiden jälkeen nosti esiin Helsingin Sanomien haastatteleman naisen, joka uskoi kortisonilääkitystä syyksi hallusinointiin sekä haluun hypätä parvekkeelta.
– Täytyy muistaa, että kun työskennellään sairaalan osastolla, siellä potilailla on vakava perussairaus, ja sen hoito vaatii joskus isojakin lääkeannoksia. Se altistaa hyvin poikkeaville reaktioille. Se voi viedä unet, hyvinkin ylikierroksille ja kyllä se voi saada ihmiset näkemään ja kuulemaan jotain, mitä muut eivät näe tai kuule, kertoo Ämmälä, joka on työskennellyt lääkärinä myös psykiatrisella osastolla.
Lue myös: Kortisonilääkettä käyttänyt Janne: Mieleen voi tulla synkkiä tekoja
Ämmälän mukaan itsetuhoiset ajatukset eivät kortisonilääkkeiden käyttäjillä ole yleisiä, mutta jokaiseen on suhtauduttava vakavasti. Lääkkeissä, joissa on kohonnut riski psyykkisiin ongelmiin, on Ämmälän mukaan erityisen tärkeää laatia hoitosuunnitelma, jossa otetaan huomioon myös potilaan lääkkeistä mahdollisesti syntyvien oireiden seuranta.
Suunnitelman laatiminen on erityisen tärkeää sairauksissa, joihin ei ole muita hoitovaihtoehtoja kuin lääke, joka itsessään voi myös vaarantaa terveyden.
– Näin voidaan varhaisessa vaiheessa reagoida ja aloittaa tukilääkitys tai muu hoito. Joskus tauti on sen kaltainen, että on otettava riskejä, että elämä säilyy, mutta riskien hallinta on kaikkein tärkein asia.
Lääkehoitoa ei pidä lopettaa omin päin, vaan on aina tärkeää keskustella asiasta hoitavan lääkärin kanssa. Osassa lääkkeistä niiden käytön äkillinen lopettaminen voi myös johtaa vakaviin oireisiin.
Katso koko haastattelu jutun ylälaidasta.
Lue myös: Lääkkeiden haittavaikutukset mieleen voivat yllättää – varo näitä hälytysmerkkejä
Katso myös: Eemeli Peltosen puoliso kertoo MTV:lle, mitä tapahtui ennen kansanedustajan kuolemaa
1:34