Fimea kokosi MTV Uutisten pyynnöstä listan lääkkeistä, jotka aiheuttavat haittavaikutusilmoitusten perusteella eniten psykiatrisia oireita. Ilmoitusten määrä on kaiken kaikkiaan tuplaantunut kymmenessä vuodessa.
Monilla lääkkeillä on mieleen kohdistuvia haittavaikutuksia.
Joskus oireita aiheuttaa lääke, jota käytetään ihan tavalliseen fyysiseen vaivaan, kuten nivelreumaan.
Varsin usein haitan aiheuttajaksi epäillään kuitenkin psyykenlääkettä.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea selvitti MTV Uutisten pyynnöstä, mistä lääkkeistä on kymmenen viime vuoden aikana tullut eniten ilmoituksia psykiatrisesta haittavaikutuksista.
Mukana olivat kaikkia muita lääkkeitä paitsi rokotteita koskevat ilmoitukset.
Lue myös:
Lääkkeiden haittavaikutukset mieleen voivat yllättää – varo näitä hälytysmerkkejä
Listalla seitsemän psyykenlääkettä
Kymmenen ilmoitetuimman joukossa oli vuosia 2014–2024 koskevan selvityksen mukaan kaikkiaan seitsemän psyykenlääkettä.
Eniten ilmoituksia oli klotsapiinista (psykoosilääke), olantsapiinista (psykoosilääke), vortioksetiinista (masennuslääke), essitalopraamista (masennuslääke) ja ketiapiinista (psykoosilääke).
Listan yhdeksäs, aripipratsoli, on psykoosilääke, ja kymmenes, venlafaksiini, masennuslääke.
Kuudenneksi eniten ilmoituksia psyykkisistä haitoista oli progesteronia eli keltarauhashormonia sisältävän muovikierukan käyttäjiltä.
Lisäksi listalla olivat nikotiini, jota käytetään tupakasta vieroittamiseen, ja pregabaliini, jolla hoidetaan muun muassa epilepsiaa, neuropaattista kipua ja migreeniä.
Nikotiinin käytön aikana ilmeneviä psyykkisiä haittavaikutuksia olivat ilmoittajien mukaan nikotiiniriippuvuus ja huume- tai lääkeriippuvuus. Toisin sanoen tupakasta vierottuja tuli riippuvaiseksi nikotiinilääkkeestä.
Tupakoinnin lopettamiseen itsessäänkin voi liittyä psyykkisiä oireita, Fimean verkkoartikkelissa muistutetaan.
Progesteronia sisältävän muovikierukan käyttäjät raportoivat Fimealle muun muassa ahdistuksesta, mielialan vaihtelusta, unettomuudesta ja muutoksista seksuaalisessa halukkuudessa.
Pregabaliini aiheutti ilmoitusten mukaan sekavuutta, aggressiivisuutta ja painajaisia sekä itsetuhoisuutta ja itsemurha-ajatuksia.
Itsemurha-ajatuksia aiheuttivat listauksen mukaan myös venlafaksiini, ketiapiini, vortioksetiini, klotsapiini.
Olatsapiini taas aiheutti ilmoittajien mukaan muun muassa hallusinaatioita ja sekavuutta ja vortioksetiini derealisaatiota, eli olotilan, jossa ulkoinen maailma vaikuttaa epätodelliselta.
Fimeasta huomautetaan, että kun lääkettä käytetään psyykkisen häiriön hoitamiseksi, sen mieleen kohdistuvaa haittavaikutusta voi olla vaikea erottaa taudin aiheuttamista häiriöistä.
Fimean mukaan sen saamien haittailmoitusten määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa.
Vuonna 2014 Fimealle tuli kaikkiaan vajaat 2 000 haittavaikutusilmoitusta. Viime vuonna 2024 ilmoituksia tuli yli kaksinkertainen määrä eli hiukan yli 4 300. Rokotteet eivät olleet lukemassa mukana.
Kuluttajailmoitusten osuus kaikista ilmoituksista on Fimean mukaan kasvanut jatkuvasti terveydenhuollon ammattilaisten ilmoitusten rinnalla.
Vuonna 2014 kuluttaja oli ilmoittajana noin 18 prosentissa ja vuonna 2024 noin puolessa ilmoituksista.
Vuonna 2017 haittavaikutusilmoitusliikenne päivittyi Fimen mukaan EU-tasolla vielä siten, että myös myyntiluvan haltijalle ilmoitetut ei-vakavat ilmoitukset tulevat Fimean tietoon.
Tämä nosti ilmoitusten vuosittaisen määrän noin kaksinkertaiseksi aiempaan nähden.
Kertatesti voi paljastaa, onko lääke sinulle sopiva. Juttu jatkuu videon alla.
6:46Terveystalon ylilääkäri kommentoi MTV Uutisille, miten lääkkeiden haittavaikutuksia voi ennaltaehkäistä. Yksi vaihtoehdoista on geenitesti.
Ei kattava tilasto
Fimean haittavaikutusrekisteri ei ole kattava tilasto lääkkeiden kaikista haittavaikutuksista, Fimeasta muistutetaan.
– Ilmoitusjärjestelmän päätarkoitus on havaita signaaleja mahdollisista uusista haittavaikutuksista tai turvahuolista, Fimean haittavaikutusilmoitusjaoston jaostopäällikkö, ylilääkäri Tiina Karonen toteaa sähköpostiviestissään.
Karonen sanoo, että haittavaikutusilmoitusten määrään voi vaikuttaa myös se, miten lääkettä käytetään ja millaisia tukipalveluja sen käyttäjille on tarjolla.
Esimerkiksi jotkin lääkkeet, kuten Leponex (klotsapiini), voivat olla mukana erityisissä palveluissa, kuten neuvontapuhelimessa lääkäreille. Tällaisen palvelun kautta lääkeyritys voi saada tietoa mahdollisista haittavaikutuksista, vaikka niitä ei olisi virallisesti ilmoitettu.
Fimeasta muistutetaan lisäsi, että Fimean haittavaikutusrekisteriin lähetetyt ilmoitukset koskevat epäiltyjä yhteyksiä, ja ne kuvastavat vain ilmoittajan havaintoja ja näkemyksiä.
Ilmoitus rekisterissä ei siis tarkoita sitä, että lääkkeen ja epäiltyjen haittavaikutusten välinen mahdollinen yhteys olisi vahvistettu.
Ilmoitusten perusteella ei myöskään voi laskea haittojen yleisyyttä tai vertailla eri lääkkeiden turvallisuutta keskenään.
Fimean haittavaikutusrekisteri pähkinänkuoressaan
Ilmoitusten tallennus: Suomessa epäillyt lääkkeiden haittavaikutukset tallennetaan Fimean haittavaikutusrekisteriin.
Kuka voi ilmoittaa? Ilmoituksen voi tehdä sekä terveydenhuollon ammattilainen että tavallinen lääkkeen käyttäjä.
Ilmoittamisen tarkoitus Tärkein tavoite on havaita harvinaisia ja aiemmin tunnistamattomia haittavaikutuksia.
Mitä kehotetaan ilmoittamaan? Vakavat, uudet ja erityisesti uusien lääkkeiden haittavaikutukset.
Ilmoittaminen on vapaaehtoista Tavallisin tapa ilmoittaa on haittavaikutusilmoituslomake.
Tietojen rajallisuus Ilmoitusten tarkkuus vaihtelee, eikä kaikkia arviointiin vaikuttavia tietoja aina ole saatavilla.
Epäily, ei varmuus Ilmoitus ei tarkoita sitä, että haittavaikutus olisi varmasti aiheutunut lääkkeestä.
Ei tilastollista vertailua Rekisteristä ei voi päätellä haittojen yleisyyttä eikä vertailla lääkkeiden turvallisuutta.
Tietojen käyttö ja julkistaminen Tiedot eivät ole kattavia eivätkä edusta Fimean virallista kantaa. Tietoja ei saa käyttää lääkkeiden markkinointiin.
Julkisuuskin vaikuttaa: Tiettyä lääkettä koskevien ilmoitusten määrä voi vaihdella eri ajankohtina kyseisen lääkkeen käytön yleisyyden, uutuuden ja jopa julkisuuden, eli esimerkiksi uutisoinnin, takia.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä laajasti. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Kati Hyttinen ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
