Studio55.fi-lähetyksessä keskusteltiin taiteen symboleista tutkija Liisa Väisäsen kanssa.
Hevonen, kurpitsa ja ylöspäin osoittava sormi. Olisitko ajatellut näiden tarkoittavan sotaa, pelastusta ja jumalan läsnäoloa? Näin kertoo symbolitutkija ja filosofian tohtori Liisa Väisänen. Hän antaa esimerkin hollantilaisen 1600-luvun taiteilijan Balthasar van der Astin maalauksesta.
– Tämä on semmoinen symbolitutkijan unelma, oikein semmoinen mistä me kaikki uneksimme.
Taideteoksessa on ensivilkaisulla vain asetelma hedelmiä ja kukkia, mutta tutkija sanoo teoksen symboloivan Neitsyt Marian neitseellistä siittämistä. Väisäsen mukaan maalauksen aiheen naamioiminen asetelmaksi kertoo maalauksen tekoajasta. Uskonpuhdistus oli juuri tullut Hollantiin, eikä pyhimysten kuvia saanut enää maalata samalla tavalla kuin aiempina vuosisatoina.
Symbolit ovatkin vahvasti Väisäsen mukaan vahvasti kulttuurisidonnaisia ja niiden tulkinta on kuin jonkin kielen lukemista. Esimerkiksi van der Astin ajan ihmiset näkivät taulussa Väisäsen avaaman Neitsyt Maria -viestin. Symbolien tulkintakyky liittyy myös nykyään vahvasti kulttuuriin.
– Katolisen ja protestanttisen maailman ero. Siinä menee se lukutaidon välinen (raja). Eli tämän päivän normi-italialainen tai -espanjalainen pystyisi lukemaan sen (teoksen) ihan yhtä sujuvasti kuin 1600-luvun hollantilainen.
Myös perjantai 13. päivä on vahva kulttuurinen symboli. Huonon onnen merkkinä pidetty päivä yhdistää pitkäperjantain ja viimeisen ehtoollisen 13 osallistujaa. Päivä ei kuitenkaan ole tuomion merkki kaikkialla maailmassa, vaan lähinnä anglosaksisessa kulttuurissa.
– Jos menee Välimerelle ja sanoo heille 13. perjantai, niin he on ihmeissään että ”mikä ihme”, kun heillä se on 17. päivä ja perjantai.