Tietomme koronaviruksesta kasvaa joka päivä, kun tutkijat ympäri maailman yrittävät selvittää vastauksia polttaviin kysymyksiin, joita uuden viruksen leviämisestä, alkuperästä ja vaikutuksista tiedetään.
MTV uutiset kokosi yhteen jo tiedettyjä faktoja koronasta sekä asioista, jotka toistaiseksi ovat tutkijoilta pimennossa.
1. Mistä korona on peräisin?
SARS-Cov-2 eli uusi koronavirus tunnistettiin ensimmäisen kerran Kiinassa vuoden vaihteessa, kun joukko wuhanilaisella kalatorilla vierailleita sairastui keuhkokuumetautiin.
Koronavirukset ovat ryhmä viruksia, joita tavataan erityisesti lepakoilla. Osa lepakoilla esiintyvistä koronaviruksista voi siirtyä myös ihmiseen, kuten esimerkiksi SARS, joka aiheutti epidemian Aasiassa vuonna 2003. Uusi koronavirus on sukua tälle koronavirukselle.
Tutkijat epäilevät uuden koronaviruksen siirtyneen ihmiseen väli-isännän kautta. Teorioita linkistä ihmisen ja lepakon väliltä on esitetty, mutta toistaiseksi varmaa tietoa ei ole. Alkuvaiheessa koronan väli-isännäksi epäiltiin käärmettä, mutta sittemmin muurahaiskäpy on noussut tutkijoiden arvausten kohteeksi.
Muurahaiskävyillä on tavattu uuden koronaviruksen lähisukulaisia, mutta läpimurtoa tutkimuksessa ei vielä ole tehty.
2. Onko koronavirus jo ehtinyt muuntua?
Aasiasta liikkeelle lähtenyt koronavirus on edelleen sama virus, joka kiertää nyt Euroopassa ja Amerikassa.
Virus kuitenkin mutatoituu koko ajan jonkin verran. Sen liikkeitä voi seurata esimerkiksi Next Strain -verkkosivulta, jonne kerätään avoimesta tietokannasta kaikki sekvenssoidut koronavirukset.
Viruksen mutaatiot eivät kuitenkaan toistaiseksi osoita eri versioiden olevan toisia tartuttavampia tai vaarallisempia.
Lue myös: Onko sinulla hengitystieoireita? Osallistu Oiretutkaan ja auta selvittämään, missä korona leviää
3. Eihän korona ole biologinen ase tai karannut laboratoriosta?
Yksi koronaviruksen ympärillä levinnyt salaliittoteoria väittää sen olevan lähtöisin viruksia tutkivasta laboratoriosta. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Salaliittoteorioita on esitetty niin paljon, että tutkijayhteisö katsoi viisaammaksi puuttua huhuihin.
Mikrobiologi Robert Garry kertoo yhdysvaltalaisradio NPR:n verkkohaastattelussa, että mikään koronaviruksen perimässä ei viittaa siihen, että tauti olisi ihmisen kehittämä.
Lue myös: Wuhanilaisen viruslaboratorion johtaja tyrmää salaliittoteoriat: "Tiedämme hyvin, miten viruksia ja näytteitä käsitellään"
– Virus on kerta kaikkiaan liian hyvä siinä, mitä se tekee. Yksikään ihminen ei olisi voinut luoda sitä. Se on selvästi luonnollisen prosessin aikaansaannos, Garry luonnehtii.
Lisäksi jotta koronavirus olisi saattanut karata tutkimuslaboratoriosta, se olisi vaatinut sarjan erittäin epäonnisia sattumia tai turvatoimien laiminlyöntejä.
Nature-lehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan, että vaikka yksi viruksen luontaista kehittymistä tukeva tekijä on se fakta, että SARS-Cov-2 viruksen lähisukulaisia on löydetty luonnosta esimerkiksi muurahaiskävyistä todetuista näytteistä.
4. Miten korona tarttuu?
Korona tarttuu etenkin pisara- ja kosketustartuntana yskimisen ja aivastamisen myötä. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että aivastava tai yskivä suojaa suunsa esimerkiksi nenäliinalla. Virus voi päästä toisen henkilön keuhkoihin hengittämisen myötä. Siksi muihin on syytä pitää ainakin metrin mittainen turvaväli.
THL:n mukaan pinnoilta leviäminen ei ole merkittävä osuus koronan leviämisessä. Silti esimerkiksi sairastuneen olisi hyvä käyttää kotona eri pyyhkeitä kuin muiden. Koronatartunnan välttämiseksi tärkeää on huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Käsiä tulisi pestä vähintään 20 sekunnin ajan eikä kasvoja tule kosketella likaisin käsin.
Lue myös: Voiko korona tarttua noutoruoasta? Suurin tartuntariski ei liity itse annokseen
Korona selviytyy eri pinnoilla eri määrän aikaa. New Yorker kertoo montanalaisen laboratorion tutkineen, että korona pärjää esimerkiksi kuparipinnalla vain neljä tuntia, mutta muovilla jopa kolme päivää.
Koronaan sairastunut on tartuttavimmillaan taudin alkuvaiheessa ja nykytiedon valossa juuri sairastuneet levittävät tautia. Koronaa voi alkaa kuitenkin levittää 1–2 päivää ennen oireiden alkamista. Jos koronalle on altistunut, tauti voi alkaa 1–14 päivää altistuksesta, yleisimmin kuitenkin 4–5 päivää altistuksen jälkeen.
5. Tuleeko koronan sairastamisesta immuniteetti?
Yksi kiinnostavimmista kysymyksistä koronaviruspandemian keskellä on, millainen immuniteetti syntyy koronan sairastamisesta ja kuinka pitkäksi aikaa.
Koska SARS-Cov-2 on uusi koronavirus, vielä toistaiseksi on mahdotonta sanoa, kuinka pitkäksi aikaa ihminen pysyy immuunina jo kertaalleen sairastetulle koronalle.
THL kertoo, että laboratorio-olosuhteissa tehdyt kokeet antavat osviittaa, että koronatartunnan jälkeen vasta-aineet suojaavat infektion etenemistä vastaan. Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka suuri määrä vasta-aineita pitää syntyä, että tartunnalta voi suojautua ja kuinka pitkäksi aikaa vasta-aineet antavat suojan. Myös sillä voi olla vaikutusta, kuinka vakavan taudin on sairastanut.
Vihiä immuniteetista saatetaan saada muista koronaviruksista. Esimerkiksi SARSin tai MERSin sairastaneen henkilön kehossa voi olla mitattavissa vasta-aineita jopa 2–3 vuotta sairastamisen jälkeen.