Mirja* tietää, mitä on olla päihderiippuvaisen äiti. Vaikka tytär on ollut päihteiden väärinkäyttäjä jo vuosikymmeniä, jaksaa Mirja yhä toivoa parempaa tulevaisuutta.
Mirja sai nuorimman lapsensa vuonna 1970. Tyttö oli reipas ja lahjakas ja pärjäsi peruskoulussa hyvin. Tyttären ollessa 13-vuotias perhe muutti töiden perässä maaseudulta Helsinkiin.
Vilkas maalaistyttö sopeutui kaupungin vilskeeseen nopeasti, eikä vanhempien puhe enää tehonnut.
– Siitä alkoi alamäki. Tyttäreni ajautui huonoon seuraan ja alkoi käyttää päihteitä. Lukiota ehti kulua vain kuukauden verran, kun koulusta soitettiin ja ilmoitettiin, ettei tyttöä näkynyt koulussa.
Siinä ei mikään puhe auttanut. Päihteet ja uusi seura vetivät tyttöä puoleensa. Kuvioihin tulivat alkoholi ja tupakka ja huumeetkin vähäksi aikaa.
Apua ei herunut
Kun tyttö kerran katosi kahden viikon ajaksi, kääntyi Mirja hädissään sosiaaliviraston puoleen. Apua ei kuitenkaan herunut. Sosiaalivirastossa todettiin tytön kokeilevan nyt siipiään.
Mirjaa puheet eivät lohduttaneet, sillä hän ei voinut olla varma edes siitä, oliko tyttö enää hengissä.
Vuosien varrella tytär joutui myös putkaan useita kertoja.
– Mieheni haki tytön useamman kerran putkasta, kunnes lopulta sanoi, ettei enää suostuisi hakemaan, Mirja muistelee.
Äidin huoli ei helpota
Kun Mirjan mies 90-luvun alussa kuoli, jäi Mirja yksin holtittomasti käyttäytyvän tyttärensä kanssa. Kaksi vanhempaa lasta oli jo muuttanut omilleen.
– Se oli todella raskasta aikaa, mutta niinhän se on edelleenkin. Mikään ei ole oikeastaan muuttunut.
Lapsenlapset sijoitettu
Kuluneiden vuosien aikana Mirjan tytär on saanut kaksi lasta. He molemmat asuvat sijaiskodissa. Mirja tapaa lapsenlapsiaan säännöllisesti.
– He ovat minulle hyvin rakkaita, ja minulla on sijaisvanhempiin hyvät välit, Mirja kertoo.
Mirja pitää myös tyttäreensä säännöllisesti yhteyttä. Vaikka vuodet ovat vierineet, ei Mirja ole luopunut toivosta.
– Toivon yhä, että tyttäreni löytäisi vielä tien pois alkoholin keskeltä. En voi häntä hylätä sen takia, vaikka elämä ei hänen kohdallaan parantunutkaan. Olen muuttanut itse takaisin maaseudulle ja pyytänyt tytärtäni muuttamaan luokseni. Hän ei kuitenkaan ole suostunut, ainakaan vielä.
*) Nimi muutettu
Studio55.fi/Tuuli Lindgren
Lauri joutui sijaisperheessä lapsityövoimaksi
Nämä ongelmat ajavat suomalaislapsia kotoa sijaisperheisiin
Kuvat: Colourbox.com
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.