Mieliala voi olla maassa pimeinä talvikuukausina – ratkaisu saattaa löytyä kahvista

1:01
Pitäisikö kahvia säilyttää jääkaapissa? Totuus yleisistä kahvimyyteistä

Kahvin eri ainesosilla on ihmiseen monenlaisia vaikutuksia.

Vuorokauden valoisten tuntien vähetessä, ratkaisu mielialan nostamiseen voi löytyä kahvista, kertoo Fox News.

Terveyskirjaston mukaan noin 1 prosentti väestöstä kärsii talvisin toistuvista kaamosmasennusjaksoista.

Kaamosmasennus

Kaamosmasennustilassa esiintyy masennustiloissa ilmeneviä tavanomaisia oireita, kuten surullisuus, alentunut mieliala, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, mielihyvän ja mielenkiinnon kokemisen menettäminen sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteet.

Tavanomaisesta masennustilasta poiketen oireet voimistuvat iltapäivisin.

Lähde: Terveyskirjasto

Lievemmästä kaamosoireiluista, ilman varsinaista masennustilaa kärsii talvikuukausien aikana noin 10–30 prosenttia väestöstä. Lievempää tilaa kutsutaan kaamosrasitukseksi, jonka oireilu saattaa ilmetä esimerkiksi makeannälkänä, lihomisena, väsymyksenä ja liikaunisuutena talvikuukausina.

Institute for scientific information on coffee (ISIC) toteutti euroopanlaajuisen kuluttajatutkimuksen, johon vastasi 5000 aikuista Isosta-Britanniasta, Italiasta, Saksasta, Suomesta sekä Puolasta.

Vastaajista  21 prosenttia kertoi tulevansa ahdistuneemmiksi sitä myötä, kun päivät pimenevät, 24 prosenttia koki keskittymisvaikeuksia, 25 prosenttia menetti motivaation liikkumiseen ja 21 prosenttia koki liikunnallisen suorituskykynsä pudonneen.

Viideosa vastaajista kertoi juovansa kahvia pimeinä talvikuukausina mielialansa parantamiseksi, 29 prosenttia tunteakseen itseänsä energisemmäksi ja 21 prosenttia hakeakseen apua keskittymiseen.

Kofeiini piristää, mutta toisaalta valvottaa

Catanian yliopiston apulaisprofessori Giuseppe Grosso totesi tutkimuksen tiedotteessa, että kahvin polyfenoleilla voi olla hermostotulehduksen vastaisia vaikutuksia ja ne saattavat jopa alentaa riskiä kognitiivisiin häiriöihin ja mielialahäiriöihin.

Polyfenoleita on Terveyskirjaston mukaan muun muassa  kahvissa, teessä ja kaakaossa, eli samat terveyshyödyt koskevat polyfenolien ja kofeiinin osalta myös teetä. Nykyään oletetaan, että polyfenolit vähentävät muun muassa riskiä sairastua sydän- ja verisuontitauteihin ja syöpään

Monipuolisen ruokavalion ja säännöllisen liikunnan tiedetään kohottavan mielialaa, mutta olemassaolevan tutkimustiedon perusteella ISIC ehdottaa, että nauttimalla 75 milligrammaa kofeiinia neljän tunnin välein, voi kohottaa mielialaa päivän mittaan.

Kupillinen (1,25 dl) kahvia sisältää noin 56–100 mg kofeiinia. Kahden desilitran mukillinen teetä taas noin 34 mg kofeiinia.

Jo pelkästään kahvin aromi saattaa tutkijoiden mukaan aktivoida työmuistia ja stimuloida vireystasoa.

Toisaalta kahvi voi myös valvottaa ja liika kofeiinikaan ei ole elimistölle hyväksi. Terveyskirjaston mukaan kofeiinin maksimivaikutus on nähtävissä jo puolen tunnin kuluttua kahvin nauttimisesta. Vereen imeytyneen kofeiinin määrä puolittuu 3–6 tunnissa.

Kofeiinin piristävä vaikutus perustuu keskushermoston stimulointiin, mutta saman vaikutuksen vuoksi kofeiini myös vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unenlaatua. Sillä, kuinka paljon kofeiini nukahtamiseen vaikuttaa, on perinnöllisiä eroja.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja