Mehmet saapui taksilla pihaan ja asettui taloksi – junantuoman monnin menneisyys on yhä mysteeri Sea Lifelle

Tiesitkö? Osa Sea Lifen kaloista on entisiä kotiakvaarioiden kaloja, jotka ovat kasvaneet liian suuriksi – Yksi asukeista on veikeä Mehmet-monni, joka saapui Sea Lifen pihaan reteästi taksilla 6:53
Tutustuimme intendentti Markus Dernjatinin johdolla taksilla yleisöakvaarion pihaan saapuneeseen salaperäisen menneisyyden omaavaan Mehmet-monniin ja muihin Sea Lifen asukkaisiin.

Yleisöakvaarion asukeista ei välttämättä aavistaisi, että osa on uiskennellut ennen verrattain pienissä kotiakvaarioissa.

Akvaariokalat mielletään usein pieniksi ja värikkäiksi. Ja pieniähän kalat yleensä ovat – ainakin aluksi. Osa akvaariokaloista saattaa kuitenkin kasvaa merkittävästi suuremmiksi, jolloin ne eivät enää välttämättä mahdu tavalliseen kotiakvaarioon.

Liian pienessä akvaariossa tai muutoin huonoissa olosuhteissa elävät kalat masentuvat helposti, jolloin ne lopettavat syömisen ja kuihtuvat pois. Liian pieni akvaario saattaa vaikuttaa myös kalan kasvuun.

Helsingin Sea Life on ottanut mahdollisuuksien mukaan vastaan tällaisia kaloja, jotka ovat sitten saaneet yleisöakvaariosta huomattavasti suuremman kodin. 

Yksi asukeista on veikeä Mehmet-monni, joka saapui Sea Lifen pihaan reteästi taksilla.

Helsingin Sea Lifen intendentti Markus Dernjatin kertoo yllä olevalla videolla, millaisia epätavallisia reittejä akvaarioon on saapunut uusia asukkaita ja miksi yleisöakvaariot eivät kuitenkaan voi ottaa vastaan kaikkia akvaarioharrastajien hylkäämiä kaloja.

Kalat eivät ole "yhtä isoa perhettä" – kaikki eivät sovi samaan akvaarioon

Intendentti Markus Dernjatin mukaan kalat eivät ole todellakaan mikään "yksi iso perhe", vaan henkilökunnan pitää miettiä hyvin tarkkaan, mitkä kalat tulevat keskenään toimeen samassa akvaariossa.

Kyse ei ole pelkästään eri lajeista vaan myös kalojen eri elämänvaiheista.

– Eri elämänvaiheissa niillä on erilaisia tarpeita. Se elinkaariajattelu meilläkin on, ja meidän pitää pystyä tarjoamaan niille sellainen koti, missä ne pystyvät käymään läpi kaikki ne, Dernjatin kertoo.

Poikaset ja nuoret kalat käyttäytyvät eri tavalla kuin sukukypsät kalat, Dernjatin selittää. 

– Jossain kohtaa elämää voi olla ihan ok, että siinä on kavereita saman lajin edustajista, mutta sitten voi tulla sellainen hetki, että nyt pitäisi saada rauhaa ja kumppani ja tehdä jälkikasvua. Siinä kohtaa isokin akvaario käy äkkiä pieneksi.

Dernjatinin mukaan ilmiö on hyvin yleinen myös kotiakvaarioissa.

– Keskimääräinen harrastusinnostus tuppaa menemään ohi ennen kuin lemmikkien elinikä tulee vastaan.

Lähinnä yksityisiltä harrastajilta ja julkisista tiloista Sea Lifeen tulleista kaloista koostuvassa akvaariossa uiskentelee Dernjatinin mukaan 10–40 vuotiaita kaloja.

– Se kertoo myös, kuinka vähän me tiedämme siitä, miten kauan nämä eläimet voivat elää silloin, kun olosuhteet ovat kunnossa.

Liian pienessä kotiakvaariossa kalan elinkaari jää usein liian lyhyeksi.

Lue myös:

    Uusimmat