Kun 81-vuotias tamperelaisrouva noin vuosi sitten sai toistamiseen syöpädiagnoosin, päätös oli hänelle helppo. Hän ei kävisi enää läpi raskaita hoitoja vaan nauttisi loppuelämästä parhaansa mukaan. Ratkaisu tuntuu oikealta, sillä asiantunteva ja arvokas saattohoito on tuonut elämäntilanteeseen turvaa ja tyyneyttä.
Syöpähoidoista luopunut, elämäniloinen Lumikki sai kuulla Pirkanmaan saattohoitokodista lääkäriltään viime kesänä. Silloin Lumikki kävi myös tutustumassa hoitokotiin ensimmäistä kertaa yhdessä puolisonsa kanssa.
– Tutustumisesta saattohoitokotiin alkoi levollinen kausi, Lumikki muistelee ensi käyntiään.
Nyt hän on viettänyt hoitokodissa reilun viikon.
– Ovella oli heti kissa vastassa. Sitten tuli nainen, jolla oli liperit kaulassa ja aivan ihanat hymykuopat. Hän esittäytyi hoitokodin papiksi. Ajattelin, että onpa ihana paikka – pappikin on nuori kaunis nainen, ja vielä se kissa. Tunsin heti, että tämä on kuin koti.
– Minulla oli ollut ennakkoluuloja saattohoitokodista. Ajattelin, että siellä on kuolevia, vakavasti sairaita potilaita ja ankea olo, Lumikki valottaa.
– Mutta täällä onkin hymyileviä ihmisiä eikä kukaan valita, vaikka toki täällä on paljon itseäni huonommassa kunnossa olevia. Tunnelma on kodikas, lämminhenkinen ja sydämellinen, hän kuvaa.
