Liikenteessä uudenlaisia hälytysajoneuvoja – miksi ihmishenkiä pelastavien Volvojen huippunopeus on rajoitettu 160 kilometriin tunnissa?

0:23
Poliisin ensimmäiset uudet Mercedes-Benzit ovat jo ajossa. Lainvalvojien tarpeisiin rakennettuja "johtotähtiä" on tulossa käyttöön kymmeniä.

Autot ovat lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavalle FinnHEMSille aivan yhtä tärkeitä kuin kopteritkin. Lääkäriauton tulee pärjätä sekä maastossa että kaupungissa, ja nyt yhtiön on tullut aika uusia maanteillä liikkuvaa kalustoaan. Uudeksi merkiksi on valikoitunut Volvo.

Liikenteessä näkyy pian ulkonäöltään uudenlaisia hälytysajoneuvoja, sillä valtio-omisteinen lääkärihelikopteriyhtiö FinnHEMS uusii lääkäriautonsa. Sille on tulossa yhteensä seitsemän Volvo XC90 -katumaasturia, joilla korvataan aktiivipalveluksesta poistuvia Mercedes-Benz Vito -pakettiautoja.

– Aikoinaan pakettiautomallisia ajoneuvoja hankittaessa oli ajatus siitä, että niitä käytettäisiin niin sanottuina tilannekeskuksina onnettomuustilanteissa. Käytäntö on osoittanut, ettei sellaista käyttötarvetta varsinaisesti ole, ja citymaasturin muut ominaisuudet, kuten turvallisuus ja hallittavuus, ajavat tässä edelle, FinnHEMSin viestintäpäällikkö Tiina Koutajoki kertoo MTV Uutisille.

Ensimmäiset uudet Volvot on jo otettu käyttöön Vantaan, Oulun ja Kuopion tukikohdissa. Turkuun, Tampereelle ja Rovaniemelle ne saadaan vielä tämän kuun aikana. Vitot jäävät palvelemaan tukikohtien vara-autoina.

Koutajoen mukaan Volvot ovat keskenään identtisiä, jotta niiden liikuttelu tukikohtien välillä muun muassa ajokilometrien tasaamiseksi olisi mahdollisimman vaivatonta. Vuonna 2019 FinnHEMSin lääkäriautoilla ajettiin yhteensä 180 000 kilometriä.

Mihin tarvitaan autoja, kun käytössä on myös helikoptereita?

FinnHEMSin mukaan lääkäriautojen varustelu ja tekniset ominaisuudet on suunniteltu vaativan ja kiireellisen ensihoidon hälytyskäyttöön. Lääkäriauto on vaihtoehtoinen kulkuneuvo, jota käytetään lähialuetehtävissä sekä silloin, kun helikopterilla ei voida lentää.

– Yksikkö lähtee autolla lähialuetehtäville, joihin on näppärämpi ja nopeampi mennä maanteitse. Autoa käytetään myös tilanteissa, joissa arvioidaan, ettei kohteen lähellä ole sopivaa laskeutumispaikkaa. Tai mikäli on sääeste, eli helikopteri ei pääse ilmaan esimerkiksi sankan sumun tai lumipyryn takia.

Päätöksen tehtävällä käytettävästä ajoneuvosta tekee miehistö. Valinta tehdään siinä vaiheessa, kun se kokoaa hälytyksen tietoja ja tarkistaa kohteen sijaintia sekä säätilaa.

– Toki lentäjällä on isompi kuva säätilasta katsottuna jo aamulla päivän aluksi.

Varustelu tekee lääkäriauton

FinnHEMS on valtion omistama yhtiö, joten autovalinta määräytyi kilpailutuksen kautta. Hankinnassa korostuivat auton turvallisuus, hallittavuus ja soveltuvuus ensihoidon käyttötarkoitukseen – sekä tietysti hinta. Yhden täysin varustellun ajoneuvon verottomaksi hinnaksi tuli noin 120 000 euroa, joten kyseessä on kokonaisuutena noin 840 000 euron hankinta.

Lääkäriautoissa on viestintää varten Virve-radiot, tavanomaiset gsm-puhelimet, auton sisäinen wifi-verkko sekä operatiivinen navigaatiojärjestelmä. Joillain alueilla käytössä on myös yhteys alueelliseen potilastietojärjestelmään. 

Hoitovarusteille on tehty lisää tilaa muuttamalla auton sisustaa. Muun muassa keskimmäisen takaistuimen tilalla on säilytysjärjestelmä. Autoon on myös lisätty lataus- ja sähköpistokkeita lääkintälaitteita varten. 

Aiempaa hiljaisempi automalli myös parantaa kommunikaatiota ajon aikana. FinnHEMSin mukaan vanhoissa autoissa ajomelu oli niin kova, että se teki Virve-radion välityksellä viranomaisviestintään osallistumisesta toisinaan vaikeaa.

Autoissa on aiempaa enemmän heijastavaa väripintaa, joka lisää näkyvyyttä ja helpottaa ajoneuvon havaitsemista pimeässä. Siniset hälytysvalot ja hälytysääni kytketään kiireellisessä tehtävässä päälle.

Lähtökohtaisesti kaikkiin FinnHEMSin suorittamiin ensihoitotehtäviin liittyy niin sanottu hätätilapotilas, joten liikkumisen tulee olla samaan aikaan ripeää, mutta turvallista.

Lääkäri- ja lääkintäautojen kuljettajana toimii HEMS-pelastaja tai HEMS-ensihoitaja. Heidät koulutetaan ajoneuvojen ominaisuuksiin ja ajoavustimiin teoriaopetuksessa, koulutusajossa ja ajorataharjoittelussa.

Auton huippunopeutta on rajoitettu

Viestintäpäällikkö Tiina Koutajoen mukaan liikenneturvallisuus ja ennakoiva riskienhallinta korostuvat hälytysajossa.

Volvo teki taannoin päätöksen uusien autojensa huippunopeuden rajoittamisesta 180 kilometriin tunnissa. Voisi kuvitella, että hälytysajoneuvon kohdalla rajoitus poistettaisiin mahdollisimman nopean etenemisen mahdollistamiseksi, mutta Koutajoki kertoo, että asia on juuri päinvastoin.

– Autojen huippunopeus oli rajoitettu 180 kilometriin tunnissa, mutta me olemme rajoittaneet sitä vielä alemmas, 160 kilometriin tunnissa, hän toteaa.

Syynä on hälytysajon turvallisuuden maksimointi.

– Suurempi huippunopeus aiheuttaisi ennemmin riskejä ja vaaratilanteita kuin toisi hyötyjä.

Lähde: FinnHEMS

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja