Lisättyä todellisuutta hyödynnetään entistä enemmän myös autoteollisuudessa.
AR-elementtejä kehittävä suomalainen ohjelmistoyhtiö Basemark on tähän mennessä saanut teknologiansa parinkymmenen valmistajan autoihin. Yrityksen ohjelmistoja käyttävät muun muassa BMW, Volkswagen, Mercedes Benz ja Lamborghini.
Käytännössä auton näytölle, tuulilasiin tai kuljettajan AR-laseihin voidaan tuoda elementtejä, jotka korostavat esimerkiksi ajokaistoja, muita ajoneuvoja ja jalankulkijoita. Perinteisen navigoinnin lisäksi AR voi voi myös opastaa kuljettajaa löytämään läheisen kahvilan, latauspisteen tai parkkiruudun.
Basemarkin operatiivinen johtaja Sami Niska sanoo, että lisätty todellisuus parantaa kuljettajan tilannetietoisuutta liikenteessä.
– Se auttaa havainnoimaan ympäristöä paremmin. Lisäksi se mahdollistaa sen, että erityisesti tuulilasiin heijastettuna kuljettajan ei tarvitse ottaa katsetta pois tieltä navigoidessaan, vaan hän voi keskittyä ajamiseen. Tämä parantaa liikenneturvallisuutta, hän toteaa.
Olennainen tieto oikeassa hetkessä
Dataa kerätään eri puolilta auton järjestelmiä ja tätä kautta muodostetaan lisättyä todellisuutta näytöille. Niskan mukaan AR-teknologia on pikkuhiljaa tulossa myös edullisemman hintaluokan autoihin. Hän viittaa ennusteisiin, että kasvu voisi olla jopa 25 prosentin luokkaa vuositasolla.
Fintrafficin ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala näkee lisätyn todellisuuden tuovan liikenteeseen uusia mahdollisuuksia. Kun tietoa lisätään, lisää se hänen mukaansa turvallisuutta, sujuvuutta ja vähäpäästöisyyttä.
– Toki siinä pitää olla tarkkana sen kanssa, että näytetään se olennainen tieto siinä oikeassa hetkessä käyttäjälle, jotta se ei häiritse häntä, vaan oikeasti auttaa tekemään oikeita päätöksiä.
– On mahdollista, että tulee tällainen "hälytysväsymys", eli ihmiset eivät enää keskity niin tehokkaasti liikenteeseen. Ja siihen liittyy myös tietoturvariskejä, mutta uskon, että kaikki nämä asiat ovat ratkaistavissa, Lautanala sanoo.
Lisätty todellisuus apuna taistelukentällä
Basemark on laajentanut viime aikoina myös entistä voimakkaammin kasvavaan puolustusteollisuuteen. Takana on pilottihanke Patrian kanssa ja yhtiöllä on kehitystiimi esimerkiksi Ukrainassa. Sami Niskan mukaan yhtiö neuvottelee yhteistyöstä tällä hetkellä useiden eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten puolustusalan yritysten kanssa.
Sotilaalle AR näkyy esimerkiksi kypärän näytöllä. Kuten liikenteessä, myös taistelukentällä pitää pystyä havainnoimaan "kiinnostavia kohteita".
– Kohteet eivät ole kahviloita tai latauspisteitä, vaan omia joukkoja, vihollisia, miinakenttiä ja niin edelleen. Sama AR-teknologia, joka toimii puolustusteollisuudessa, on todettu toimivaksi myös autoteollisuudessa, ja se avaa meille ovia puolustusteollisuuden suuntaan, sanoo Niska.
Basemarkin kehitystyö kohdistuu tällä hetkellä taistelukentälle tarkoitettuun älykypärään, jota on tarkoitus myydä Nato-maiden armeijoille sekä eurooppalaisille puolustusteollisuuden yrityksille. Ensimmäiset kypärät on tarkoitus toimittaa asiakkaille testikäyttöön kuluvan vuoden aikana.
Panostukset puolustusteollisuuteen ovat kiinnostaneet myös sijoittajia. Äskettäin järjestetyssä osakeannissa kotimaiset yksityissijoittajat ja perheyhtiöt sijoittivat Basemarkiin seitsemän miljoonaa euroa kuuden päivän sisällä.
Lue myös: Kansanedustaja Jarno Limnellille uusi työ – nyt puhuu eduskunnan hallintojohtaja
Kansanedustajan pikapesti herätti huomiota
Yhtiön profiloituminen puolustusteollisuudessa sai äskettäin julkisuutta, kun kokoomuksen kansanedustajan Jarno Limnellin kerrottiin aloittavan Basemarkin strategisena neuvonantajana.
Yhtiön tiedotteen mukaan Limnell olisi tuonut mukanaan "vahvan osaamisensa ja laajat verkostonsa yhtiön aseman vahvistamiseksi ja strategian kehittämiseksi".
Kuitenkin jo seuraavana päivänä eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Limnell ilmoitti, ettei otakaan tehtävää vastaan. Kysymyksiä oli herännyt muun muassa siitä, olisiko Limnellin työ aiheuttanut ongelmia esimerkiksi tilanteissa, joissa puolustusvaliokunta kuulee puolustusalan yrityksiä niiden innovaatiotoiminnasta. Limnell korosti itse, ettei ole yhtiöllä töissä eikä saa tehtävästä palkkaa.