Lapsiperhe luuli ostaneensa täysremontoidun kotitalon Imatralta – kellarissa muhi yllätys, joka käynnisti vuosien oikeuspiinan
1:55MTV Uutisissa aiemmin: Viime vuonna alkanut kiinteistökaupan kasvu on jatkunut alkuvuoden aikana
Julkaistu 21.10.2021 13:28
Sanni Mattila
sanni.mattila@mtv.fi
Pariskunta teki keväällä 2017 kaupat Imatralla sijaitsevasta 60-luvulla rakennetusta omakotitalosta. Siitä oli tarkoitus tulla lapsiperheen koti.
Taloa myi vanhojen rakennusten korjaamista harrastava mies, joka oli kunnostanut ja myynyt useita aiempiakin kohteita eteenpäin.
Kauppakirjaan oli merkitty, että talo myydään täysin saneerattuna. Korjaukset oli tehty sekä talon sisä- että ulkopuolelle muutamia vuosia ennen kaupantekoa.
Kauppahinta oli 180 000 euroa. Pariskunnan mukaan mikään ei viitannut siihen, että kyseessä olisi muu kuin hyväkuntoinen kohde. Lapsiperheen suunnitelmissa ei ollut kunnostusta edellyttävän talon hankinta, mutta toisin kävi.
Ikäviä yllätyksiä
Kellariin viedyt tavarat piti talonostajien mukaan hävittää, koska kosteus oli tuhonnut ne.
Ennen kaupantekoa perheenäiti oli käynyt tutustumassa taloon muutamia kertoja. Myös hänen puolisonsa oli käynyt paikalla kerran.
Naisen mukaan talon myyjä oli yhdellä tutustumiskäynnillä hoputtanut häntä allekirjoittamaan asiakirjan, jossa kerrottin salaojien ja patolevyjen puuttumisesta. Patolevy on talon sokkelin viereen asennettava, kosteutta eristävä levy.
Nainen piti tilannetta hyvin sekavana. Hän koki, että allekirjoittaminen oli edellytys kauppaneuvottelujen jatkumiselle. Hän ei saanut omaa kopiota asiakirjasta.
Kaupat tehtiin ilman erillistä kuntokartoitusta. Muuton jälkeen pariskunta havaitsi ikäviä yllätyksiä.
Kellarin maalatussa betoniseinässä oli tummuneita jälkiä ja silmin haivattavaa mikrobikasvustoa. Lisäksi kellarikerroksen lattiassa ja talon alapohjassa oli lämmön- ja kosteudeneristykseen liittyviä puutteita. Pesutilojen, pukuhuoneen ja kodinhoitohuoneen lattiarakenteessa oli käytetty vesieristeenä pinnoitetta, jota ei ollut tarkoitettu lattioiden vesieristeeksi.
Kellarikerroksessa säilöttyjä tavaroita, kodintekstiileitä sekä uudenveroisia talvikausi- ja lasketteluvaatteita, meni perheen mukaan hävitykseen noin 3 000 euron edestä.
Käytännössä perhe ei voinut asua talossa, vaan he muuttivat vuokra-asuntoon ja sittemmin omistamaansa sijoitusasuntoon.
Talon kosteusvaurioista ja heikosta ilmanlaadusta aiheutui perheenäidille oireita. Ihoon ilmestyi kutisevia läiskiä, silmät turposivat voimakkaasti. Lisäksi hän kärsi nivelkivuista.
Keuhkokuumeen saanut nainen joutui useille antibiootti- ja kortisonikuureille. Oireet olivat hänen mukaansa hävinneet, kun perhe muutti talosta pois muutamia kuukausia myöhemmin. Äidin mukaan myös perheen nuorin poika oli oireillut.
Pariskunnan mukaan myyjän tarkoituksena ei ollut tuoda asianmukaisesti ja vilpittömästi esiin tietoja talon kunnosta ja olennaisista virheistä ennen kaupantekoa, vaikka hän oli niistä tietoinen.
Rakennusfirman urakkatarjouksen mukaan talon korjaus olisi maksanut 172 000 euroa eli lähes saman verran kuin perhe oli maksanut talosta. Toisen firman mukaan korjauksen hintalapuksi tulisi noin 84 000 euroa.
Pariskunta oli reklamoinut talon virheistä sähköpostitse myyjälle. Vastaukseksi he olivat saaneet lyhyehkön viestin, jossa myyjä katsoi, ettei kaupan purulle olisi edellytyksiä.
Tiedot käyvät ilmi kanteesta, jonka pariskunta jätti Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen loppuvuonna 2018. He vaativat kaupan purkamista tai tuntuvaa hinnanalennusta ja vahingonkorvauksia talon laatuvirheiden vuoksi.
Käräjäoikeudessa myyjä vaati pariskunnan kanteen hylkäämistä. Hänen nähdäkseen väitetyt virheet, kuten kellariseinämän kosteus, olivat vanhalle talolle täysin tyypillisiä asioita. Hän kiisti rakennusvirheet ja terveyshaitat. Myyjä vetosi myös asiakirjaan, jonka perheenäiti oli ennen kaupantekoa allekirjoittanut.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus katsoi, että merkittävin todiste asiassa oli kauppakirja, jossa osapuolet olivat määritelleen kaupankohteen täyssaneeratuksi taloksi. Käytännössä osapuolilla oli eriäviä näkemyksiä siitä, mitä se tarkoittaisi.
– Täyssaneerauksen jälkeen taloon on jäänyt alkuperäisiä rakenteita. Taloa ei ole myyty uutena. On selvää, että tällainen talo ei esim. energiatehokkuudeltaan vastaa uutta taloa, miehen vastauksessa perusteltiin.
Käräjäoikeus tarkasteli talossa ilmenneitä virheitä ja katsoi, että lapsiperheen toivomat edellytykset kaupan purkamiseen olivat olemassa. Käräjäoikeuden mukaan terveyshaittoja ei kuitenkaan voitu näyttää toteen.
Myyjä määrättiin palauttamaan 180 000 euron kauppahinta ja maksamaan perheen lähes 30 000 euron oikeudenkäyntikulut. Hän valitti käräjäoikeuden ratkaisusta Itä-Suomen hovioikeuteen, jossa käräjäoikeuden ratkaisu muuttui radikaalisti.
Hovioikeus katsoi, että kohteessa oli tietyiltä osin virheitä esimerkiksi kellarissa, mutta korjauskustannukset eivät olisi kauppahintaan nähden niin olennaisia, että kauppa pitäisi purkaa.
Hovioikeuden mukaan virheet olisivat korjattavissa "kohtuullisella vaivalla" ja hyväksyttävä korjaussumma olisi noin 25 000 euroa. Täyssaneeraus-käsitteelle ei hovioikeuden mukaan ollut olemassa täsmällistä määritelmää, johon olisi voitu oikeudessa edes vedota.
Itä-Suomen hovioikeus peruutti kaupan purun tuoreessa ratkaisussaan. Kaupan purun sijaan myyjä määrättiin maksamaan pariskunnalle kaupan alennuksena 25 000 euroa ja heidän oikeuskulujaan noin 7 200 euroa.
