Mainos

Susannan homehelvetti ei päättynyt oikeusvoittoon – ”Tämä on viimeinen hätähuutomme”

Susanna Makaroff perheineen luuli hometalohelvetin päättyvän, kun oikeus määräsi läpimädän asunnon myyjät maksamaan heille takaisin kauppahinnan korkojen sekä oikeudenkäyntikulujen kera. Ilo oli ennenaikaista.

Yllä olevalla videolla Susanna kertoo painajaiseksi muuttuneesta "unelmakodista" Huomenta Suomessa elokuussa 2017.

Hyvää Elämää -sivusto kertoi viime elokuussa homehelvetistä, johon Susanna Makaroff perheineen joutui, kun heidän uusi kotinsa paljastui lattiasta kattoon vaurioituneeksi ja asumiskelvottomaksi.

Sairastelun, pysyvien herkistymisoireiden, omaisuuden kaatopaikalle kärräämisen, kaksinkertaisina juosseiden asumiskulujen ja tänä päivänäkin jatkuvan muuttokierteen lisäksi perhe joutui asunnon myyjien kanssa raskaaseen oikeusprosessiin. Se päättyi lopulta korkeimman oikeuden päätöksellä Makaroffien toivomaan kaupan purkuun kesäkuussa 2017.

Homeasunnon myyjät määrättiin maksamaan Makaroffeille asunnon 480 000 euron kauppahinta korkoineen, pakolliset korjaamiskulut, taloyhtiölle maksetut ylimääräiset vastikkeet sekä kaikki oikeusprosessissa kertyneet juristi- ja asiantuntijakulut. Kaikkiaan summa nousi lähes 800 000 euroon.

Tässä vaiheessa perhe ja moni muu luuli, että tarina päättyi heidän osaltaan onnellisesti. He eivät tienneet, kuinka hidasta, vaikeaa ja epävarmaa rahojen saaminen käytännössä tulisi olemaan.

Velka kasvaa korkoa tuhansia euroja kuukaudessa

Nyt, vajaa vuosi päätöksen jälkeen, Makaroffit ovat saaneet heille kuuluvista rahoista runsaat 100 000 euroa. Saatavaa on edelleen noin 657 000 euroa.

– Se summa, mitä me saamme myyjiltä kuukausittain ulosoton kautta, ei kata edes velan korkoa, joka on lähes neljä tuhatta euroa kuukaudessa. Velka siis kasvaa koko ajan, ei lyhene, Susanna kertoo Hyvää Elämää -sivustolle.

Kun Makaroffit ostivat entisen kotinsa, heidän taloudellinen tilanteensa oli hyvä. Asuntolainaa oli kyseiseen asuntoon kohdistetut reilut 200 000 euroa, muuta velkaa ei yhtään.

Nyt omaa velkaa, joka koostuu homeasunnon pankkilainasta, oikeuskuluista sekä muista tilanteen pakottamista lainoista ja menoista, on vajaat puoli miljoonaa euroa – eikä heillä ole enää omaa kotia, vaan he asuvat vuokralla. Asunto palautettiin myyjille ilman, että raha vaihtoi omistajaa.

– Vaikka oikeus on määrännyt kaikki suurimmat kulut myyjän maksettaviksi, niitä peritään edelleen meiltä, sillä oletus on, että oikeudessa hävinnyt osapuoli noudattaa lakia ja maksaa sille määrätyt velat. Toisin sanoen meidän pitäisi tällä lainvoimaisella tuomiolla saada myyjiltä rahat, joilla sitten itse maksaisimme nämä laskut, Susanna selittää.

– Kukaan ei kuitenkaan valvo sitä, että me todella saamme ne rahat. Ja silti valtavat laskut odottavat maksamistamme.

Susanna painottaa, että heillä ei ole ylimääräistä varallisuutta takataskussa.

– Minä olen freelancer ja mieheni palomies. Kaikki, mitä meillä oli, oli homeasunnossa. Yrittäjästatukseni takia emme ole saaneet edes minkäänlaisia tukia, Susanna sanoo.

”Tämä on oikeusmurha”

Susannan mielestä ongelman ydin on, ettei ulosottovirasto peri saatavia tarpeeksi hanakasti.

– Meidän kohdallamme kyse ei ole siitä, että myyjät olisivat varattomia. Heillä on realisoitavissa olevaa omaisuutta, jota meidän näkemyksemme ja konsultoimiemme juristien mukaan olisi myös pitänyt aktiivisesti ryhtyä realisoimaan heti lainvoimaisesta tuomiosta lähtien, Susanna väittää.

– Tähän mennessä myyjien omaisuutta on realisoitu vain osittain. Ulosottovirasto perii saatavia hyvin passiivisesti ja hitaasti.

Susanna kertoo perheensä pelänneen alusta asti, että myyjät alkaisivat rakentaa viranomaisille itsestään kuvaa varattomina ja velanhoitoon kykenemättöminä mahdollistaen näin velan maksamatta jättämisen.

– Meillä on ihan perusteltu huoli, että he mieluummin ajavat yrityksensä alas kuin maksavat meille velkansa, Susanna sanoo.

– Meidän kannaltamme tämä on oikeusmurha, joka johtuu viranomaisten passiivisuudesta. Meille olisi parempi, että myyjien yrityskin realisoitaisiin ja saisimme isomman kertasumman kuin että joudumme joka kuukausi jännittämään, tuleeko meille tilille suorituksia ja kuinka paljon. Esimerkiksi joulukuussa myyjille oli myönnetty maksuvapaata, josta meille ei kerrottu.

Tulevaisuus epävarma

Homehelvetti vaikuttaa Susannan ja hänen perheensä arkeen edelleen joka päivä. He ovat muuttaneet omasta kodista lähdettyään yhdeksän kertaa ja asuvat nytkin väliaikaisessa vuokra-asunnossa.

– Alussa maksoimme pari vuotta kahden asunnon kuluja eli homeasunnon lainakuluja ja vastikkeita sekä vuokraa. Siihen päälle tulivat vielä erilaiset muuttokulut ja koti-irtaimisto, jonka jouduimme uusimaan homeen takia käytännössä lähes kokonaan vaatteita myöten. Kotivakuutus ei ole korvannut menetyksistä euroakaan, Susanna kertoo.

Nykyisestä vuokra-asunnostakin perhe joutuu lähtemään kuukauden irtisanomisajalla heti, kun vuokraisäntä on saanut toisen asuntonsa myytyä.

– Meidän on vaikea tässä tilanteessa rakentaa tulevaisuuden suunnitelmia. Elämme tavallaan koko ajan löysässä hirressä. Omasta kodista on turha edes haaveilla, mutta kyllä me haaveilemme pysyvästä kodista, kotirauhasta.

Ainakin toistaiseksi Makaroffien velkojat ovat ymmärtäneet perheen tilanteen eivätkä ole lähteneet perimään heiltä velkoja ulosoton kautta.

– Mutta totta kai he odottavat saataviaan. Olemme maksaneet asuntolainaa pois niillä rahoilla, joita olemme myyjiltä saaneet, Susanna sanoo.

Jos Makaroffit itse hakeutuisivat ja pääsisivät velkaohjelmaan, he menettäisivät luottotietonsa vuosiksi. Todennäköisesti Susanna joutuisi myös luopumaan elinkeinostaan, yrityksestään.

– Se olisi ihan kohtuutonta.

Susanna muistuttaa, että he yrittivät alusta asti sopia riitaa myyjien kanssa, mutta myyjät eivät suostuneet siihen vaan pitkittivät oikeusprosessia kaikin lain suomin keinoin yksiselitteisistä tuomioista huolimatta. Se nosti kustannukset kaikkien osalta ”järjettömiksi”.

”Tämä ulostulo on meidän viimeinen hätähuuto”

Vaikeuksista huolimatta Susanna ei suostu lannistumaan.

– Ajattelemme molemmat mieheni kanssa, että tämä on yksi osa elämää, ja elämää pitää yrittää jatkaa mahdollisimman normaalisti. Haluan myös uskoa, että saamme vielä oikeutta, Susanna sanoo.

Susanna painottaa, että he eivät hae sääliä.

– Syy, miksi puhun tästä julkisesti, on, että mielestäni oikeusvaltiossa asiat eivät voi mennä näin. Miten Suomessa voi olla niin, että voitat oikeudessa, mutta et saa oikeutta käytännössä? Että on mahdollista jättää velat maksamatta ja jatkaa vaurasta elämää ilman, että viranomaiset oikeasti konkreettisesti puuttuvat asiaan?

– Oikeuslaitosta sinänsä en kritisoi – lukuun ottamatta sitä, että prosessit ovat tavallisille ihmisille kohtuuttoman pitkiä, mikä nostaa kustannuksia merkittävästi. Tuomarit olivat joka oikeusasteessa todella perehtyneitä ja yksityiskohtiin paneutuneita ja päätöksetkin oikeudenmukaisia. Mutta se, miten viranomaiset valvovat oikeuden päätöksen täytäntöönpanoa sen jälkeen, on käsittämätöntä, Susanna sanoo.

Perhettä on kehotettu palkkaamaan juristi asian edistämiseksi, mutta siihen heillä ei ole enää varaa. Eikä se tuntuisi kohtuulliseltakaan jo kertaalleen läpikäydyn oikeusprosessin, lainvoimaisen tuomion ja juristien heidän näkökantaansa puoltavien lausuntojen jälkeen.

– Tämä ulostulo on meidän viimeinen hätähuuto oikeusturvamme toteutumiseksi, Susanna sanoo viitaten myös blogikirjoitukseensa

Entä, jos asunnon ostaisi nyt?

Susanna sanoo ymmärtävänsä, että heillä on ollut asuntovyyhdissään monessakin mielessä poikkeuksellisen huonoa tuuria. Silti hän tekisi jotain toisin, jos lähtisi nyt ostamaan asuntoa.

– Olisipa harkitsemani asunto uusi tai vanha, ottaisin varmasti katselmuskierrokselle mukaan rakennusfysiikkaan ja asumisterveyteen perehtyneen asiantuntijan, Susanna sanoo.

Entistä asuntoaan ostaessaan Makaroffit ajattelivat, että pari vuotta aikaisemmin puhtain paperein läpäisty kosteuskartoitus riittäisi, sillä yhtiössä oli juuri tehty myös kaksi isoa hankesuunnitelmaa tulevaa putkiremonttia varten. Tämän takia he eivät teettäneet asunnossa kuntotutkimusta.

– Me luotimme ostopäätöstä tehdessämme välittäjältä ja hallituksessa istuneelta myyjältä, isännöitsijäntodistuksesta, isännöitsijältä, taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalta ja naapureilta saatuihin tietoihin, omiin havaintoihimme asunnon kunnosta sekä kokemukseemme vanhojen asuntojen ostajina, Susanna sanoo.

Ulosottovirasto: On mahdollista, että oikeudessa voittanut joutuu itse velkavankeuteen

Hyvää Elämää -sivusto pyysi Länsi-Uudenmaan ulosottovirastosta näkemystä tätä juttua varten. Yksittäistapausta ei voida kommentoida, mutta kihlakunnanvouti Lauri Kykkänen suostui vastaamaan muutamiin kysymyksiin yleisellä tasolla sähköpostitse.

Miten ensinnäkin toimitaan ulosottotilanteessa silloin, jos velallisella on yritys ja omaisuutta tuon yrityksen nimissä?

– Jos velallisella on yritys, jolla on nimissään omaisuutta, ei sitä voida suoraan ulosmitata velallisen veloille, koska yrityksen omaisuutta voidaan ulosmitata vain sen omille veloille, Kykkänen vastaa.

– Jos voidaan todentaa, että kyseessä on ulosottokaaren 4. luvun 14. §:n mukainen keinotekoinen järjestely, jolla omaisuutta on laitettu yrityksen nimiin, vaikkei edellä mainitulla omaisuudella olisi mitään tekemistä yrityksen toiminnan kanssa vaan se hyödyttäisi vain sen omistajia, niin se saattaisi tilanteesta riippuen olla ulosmitattavissa yrityksen omistajien velkoihin, Kykkänen jatkaa.

Palkasta voidaan ulosmitata rahaa niin sanotun velallisen suojaosuuden rajoissa. Suojaosuutena yksinäiselle velalliselle pitää jäädä tällä hetkellä 672,30 euroa kuukaudessa. Mikäli velallisella on huollettavia, määrä kasvaa, yhdellä huollettavalla esimerkiksi 913,50 euroon kuukaudessa.

Ulosmitattava määrä vaihtelee myös velallisen palkan suuruuden perusteella. Ulosmittausta voidaan lykätä tai rajoittaa tapauskohtaisesti esimerkiksi velallisen sairauden, työttömyyden, velallisen maksaman elatusavun tai muun erityisen syyn vuoksi.

Kuvitellaan vielä lopuksi tilanne, että hometalon myyjä tuomitaan oikeudessa maksamaan hometalon ostajalle takaisin kauppahinta ja ostajan oikeuskulut, mutta myyjä ei pystykään näitä maksamaan. Oletetaan vaikka, että maksukyvyttömyyden syynä on, ettei myyjällä ole kummoisia palkkatuloja tai omaisuutta. Onko niin, että tällöin ostaja ei yksinkertaisesti saa saataviaan vaan joutuu itse velkavankeuteen?

– Periaatteessa ja valitettavasti myös käytännössä tämä on mahdollista, Kykkänen vastaa.

– Tässä yhteydessä selvitetään hometalon myyjien omaisuustilanne ja realisoitava omaisuus realisoidaan, ja jos hän tai he ovat ansiotöissä, niin heidän palkastaan ulosmitataan lain sallima rahamäärä ja varat tilitetään ulosoton hakijalle, Kykkänen selittää.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.