Venäjän käymässä hyökkäyssodassa on kyse Ukrainaa isommistakin asioista, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Venäjällä on ainakin maailman toiseksi suurin ydinasearsenaali.
Hyvin pitkälti tämän vuoksi Yhdysvallat on Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan alusta alkaen painottanut, että sillä on sodassa Ukrainan tukemisen ohella toinenkin prioriteetti. Valkoinen talo haluaa välttää kolmannen maailmansodan.
– Se ei ole muuttunut mihinkään. Tässä sodassa on isompiakin asioita kuin Ukraina. Kriisinhallintanäkökulma on hyvää pitää mielessä. Ukrainan ja Ukrainan tukijoiden intressit eivät ole samat, Ilmari Käihkö sanoo MTV Uutisille puhelimitse.
– Ukraina on ainoa taho, joka hyötyy sodan sellaisesta eskalaatiosta, jossa sota laajenisi Ukrainan ulkopuolelle, Käihkö jatkoi.
Helsingin yliopiston alaisen Aleksanteri-instuutin vieraileva tutkija Käihkö jatkaa toteamalla, että ydinsodassa kaikki häviäisivät, mukaan lukien Ukraina. Toisaalta Ukraina hyötyisi sellaisesta sodan laajentumisesta, jossa se saisi uusia kumppaneita rinnalleen.
Vaikka sota Ukrainassa laajentuisi, ei ydinsota silti olisi todennäköisin vaihtoehto, Käihkö muistuttaa.
Putin: Ydinsotaa ei tarvitse miettiä – ja muistutti ydinase-arsenaalista
Brittilehti Financial Times (FT) uutisoi jo viime vuonna, että Naton ydinasevaltiot Yhdysvallat, Britannia ja Ranska sanoivat Venäjälle hyökkäävänsä tavanomaisilla aseilla venäläisjoukkoja vastaan, jos Kreml käyttää taktisia ydinaseita Ukrainassa.
FT:n tietojen mukaan myös Kiinan presidentti Xi Jinping on "henkilökohtaisesti varoittanut" presidentti Putinia käyttämästä taktisia ydinaseita Ukrainassa.
Nato-maiden ja Kiinan ydinaseviestien jälkeen Venäjän presidentti Vladimir Putin ei FT:n mukaan kuukausiin maininnut taktisia ydinaseita julkisesti.
Sittemmin ydinaseet ovat palanneet osaksi Putinin sanastoa. Viimeksi perjantaina Putin puhui pitkät pätkät ydinsodan mahdollisuudesta. Putin sanoi, ettei kenenkään edes tarvitse miettiä ydinsotaa ja toivoi, ettei kukaan edes mainitsisi asiaa.
Putin kuitenkin muistutti myös, että Venäjällä on enemmän ydinaseita kuin Euroopalla.
Pitkin sotaa on pohdittu, kuinka vakavasti Venäjän toistuvasti pelaama ydinasekortti pitää ottaa. Venäjällä on ollut tapana raottaa ydinaselipastaan aina, kun länsimaat ovat luvanneet lisää tai uusia aseita puolustussotaa käyvälle Ukrainalle.
– Putin aloitti sodan uhkaamalla seuraamuksilla, jos länsi sekaantuu sotaan. Näin tapahtui, mutta eihän mitään ydinsotaa ole nähty. Mitä tietoa poliittisilla päätöksentekijöillä sitten on? He myös kantavat enemmän vastuuta kuin keskiverto sodan kommentoija, Käihkö toteaa.
Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden viranomainen Pranay Vaddi puolestaan arvioi perjantaina, että Yhdysvallat saattaa tulevina vuosina ottaa käyttöön enemmän strategisia ydinaseitaan lisääntyvien uhkien vuoksi.
"Yhdysvallat huolissaan ydinsodan vaarasta"
Käihkön mukaan näyttää selvältä, että lännessä ja erityisesti Yhdysvalloissa pelko Ukrainan sodan laajentumisesta otetaan tosissaan.
Käytännön esimerkkiä ei tarvitse kaukaa etsiä. Vaikka Ukrainalle annettujen länsiaseiden käyttösääntöjä on löyhennetty, ei niitä ole kokonaan poistettu. Äskettäin presidentti Joe Biden teki selväksi ABC Newsin haastattelussa, ettei Ukrainalla ole lupaa iskeä Yhdysvaltojen antamilla aseilla Moskovaan.
– Yhdysvallat on yhä huolissaan ydinsodan vaarasta. Kolmannen maailmansodan todennäköisyys on kuitenkin suurempi kuin nolla, Käihkö muistuttaa.
– Yhdysvallat on viime kädessä puolustusliitto Naton myötä Euroopan turvallisuuden takaaja. Jos Ukrainan sota Yhdysvaltojen takia tai siitä riippumatta laajenisi maailmansodaksi, tulisi se vedetyksi siihen mukaan Naton kautta, Käihkö jatkaa.
Käihkön mukaan Venäjän ydinaseen käytön mahdollisuus oli suurimmillaan lokakuussa 2022, kun Ukraina mursi Koillis-Ukrainassa Venäjän ohentuneen puolustuslinjan ja valtasi nopeasti takaisin verrattain suuria maa-alueita.
Logiikka on se, että mitä huonommin sota Venäjän kannalta menee, sitä suurempi on riski sille, että Venäjä käyttää yhä raskaampia keinoja eli käytännössä ydinasetta. Muun asearsenaalinsa Venäjä käytännössä heitti taisteluihin jo sodan alkuvaiheessa.
– Länsimaisessa eskalaatiopelossa suurin huoli on tilanne, jossa Ukraina olisi niskan päällä. Tällä hetkellä tilanne ei valitettavasti ole sellainen, Käihkö sanoo.
Ukrainan "sietämätön tilanne" poistui
Touko-kesäkuussa lukuisat länsimaat höllensivät sääntöjä, jotka määrittävät tapoja, joilla Ukraina voi käyttää sille annettuja aseita. Aikaisemmin länsimaat olivat järjestään todenneet, ettei Ukraina saa hyökätä lahja-aseilla Venäjälle.
Useat maat, Suomi mukaan lukien, ovat viime viikkoina julkisesti linjanneet, ettei niiden antamilla aseilla ole käyttörajoituksia.
Eri maiden antamat luvat eivät ole keskenään tasavertaisia. Käihkön mukaan on selvää, miksi Berliinissä ja Washingtonissa on suhtauduttu nihkeimmin lahja-aseiden käyttörajoitusten löyhdyttämiseen.
– Jos Suomi sanoo, ettei annettujen aseiden käytöllä ole rajoituksia, voi sillä olla poliittista merkitystä, mutta Suomi ei ole tiettävästi antanut pitkän kantaman ohjuksia, joten suurta käytännön merkitystä ei ole, Käihkö perustelee.
Sen sijaan Yhdysvallat ja Saksa ovat olleet Ukrainan suurimpia tukijoita. Tiettävästi Yhdysvallat on antanut suurimman osan niistä pitkän kantaman aseista, joita rajoitusten höllääminen käytännössä koskee.
Länsiaseiden totaalinen käyttökielto Venäjän puolella on ollut Ukrainalle "sietämätön tilanne", Käihkö sanoo. Ukraina oli esimerkiksi tietoinen siitä, että Venäjä keskitti keväällä Harkovan pohjoispuolelle joukkoja. Ukraina ei kuitenkaan voinut iskeä länsiaseilla näitä joukkoja vastaan ennen kuin ne ylittivät rajan 10. toukokuuta.
"Tämä on sodan kiihdyttämistä"
Käihkö pitää selvänä, että länsimaiden päätös mahdollistaa iskut aseillaan Venäjälle on eskaloinut sotaa.
– Eskalointi on neutraali termi, joka tarkoittaa sitä, että kiihdytetään sotaa tai tehdään sodassa jotain, mitä ei ole aiemmin tehty. Tämä on neutraalisti katsottuna sodan kiihdyttämistä, Käihkö kertoo.
– Ukrainalla on nyt uusia mahdollisuuksia käydä sotaa. Ei siitä päästä mihinkään ja se oli tietysti tarkoituskin, hän jatkaa.
Käihkön mielestä rajoitusten poistaminen ei ole sodassa käänteentekevää, vaikka se huomattavasti vaikeuttaakin Venäjän toimintaa.
Käihkö myös huomauttaa, että vaikka julkisesti sanotaan yhtä, voi totuus löytyä yksityiskohdista, joista ei tiedotustilaisuuksissa niin paljon puhuta.
Brittilehti Guardianin haastattelussa presidentti Volodymyr Zelenskyi totesikin, ettei Britannia ole antanut "100 prosenttista lupaa" pitkän kantaman Storm Shadow -ohjusten käyttöön Venäjän maaperällä.
Zelenskyin mukaan Britannia odottaa asiassa konsensusta eli käytännössä Yhdysvaltoja.
– Tiedät, miten se toimii, Zelenskyi totesi.