"Jokainen tervejärkinen ihminen pohtii, onko riski lähteä äänestämään", asiantuntija sanoo.
Valtava drooni-isku Venäjälle vaaliviikonloppuna on Ukrainalta selvä viesti tavallisille venäläisille ja Kremlille: Presidentti Vladimir Putinin johdolla edes vaaleja ei pystytä järjestämään kaikessa rauhassa.
Näin arvioi professori Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista MTV Uutisille.
Siinä, että Ukraina pystyy iskemään syvälle Venäjälle ja sytyttämään tuleen esimerkiksi Moskovassa sijaitsevan öljynjalostamon, ei ole mitään uutta. Näin on tapahtunut toistuvasti varsinkin viime kesän lopulta lähtien.
– Näiden iskujen ajankohta tekee tästä tavanomaisesti tilanteesta poikkeavan. Vuoren varmasti tässä on Ukrainalla halu ja tarve lähettää viesti tavallisille venäläisille ja Moskovalle, Kangaspuro sanoo.
– Iskut kertovat, ettei Venäjän johto kykene tekemään tyhjäksi Ukrainan iskuja ja täyttämään lupaustaan, hän jatkaa.
Moskova sunnuntaina 20. syyskuuta. Kuvan keskellä palaa uutistoimisto Reutersin mukaan Moskovan öljynjalostamo.
Ukraina on laukaissut lauantaina ja sunnuntaina yhteensä yli 1 600 doonia Venäjälle, joista noin 450 kohti Moskovaa, pääkaupungin pormestari Sergei Sobjanin sanoo.
Kangaspuron mukaan drooni-iskut voivatkin jälleen kerran horjuttaa venäläisten uskoa siihen, että Venäjää johdetaan oikeaan suuntaan.
Sekä sodan että Putinin kannatus ovat olleet laskussa viime aikoina.
Lue myös: Kuvat todistavat: Moskovassa roihuaa – Zelenskyin mukaan ohjusisku
Iskut voivat vaikuttaa äänestämiseen
Venäjällä päättyvät tänään kolmipäiväiset parlamenttivaalit, jotka eivät ole sen enempää rehelliset kuin avoimetkaan.
Kreml on jo ennen vaaleja tehnyt paljon sen eteen, ettei vaalituloksesta jää epäselvyyttä. Opposition edustajia on sekä hyllytetty että vangittu ja vaaliväittelyt ovat olleet monin paikoin farssi, jossa niin sanotusti väärille mielipiteille ei ole ollut aikaa.
Silti ääntenlaskennan tuottamia lukuja todennäköisesti manipuloidaan.
Ukrainan vaaliviikonlopun laajoilla iskuilla voi olla vaikutusta venäläisten äänestysintoon ja -tapaan, Kangaspuro arvioi.
– Jokainen tervejärkinen ihminen pohtii, onko riski lähteä äänestämään, Kangaspuro sanoo.
Lue myös: Ukrainalaiset eivät vain yrittäneet edetä: "Venäläisiä turhauttaa suunnattomasti"
Kreml on jo ennakkoon kehottanut venäläisiä äänestämään verkossa. Julkaistiinpa presidentti Putinistakin video, jossa hänen kerrotaan äänestäneen netissä.
Venäjän hallinto haluaa kansalaisten äänestävän verkossa, koska nettiääniä on vaikeampi valvoa ja näin helpompi kääntää haluttuun asentoon, Kangaspuro arvioi. Ukrainan iskujen myötä nettiäänien osuus kaikista annetuista äänistä voi kasvaa.
Lue myös: Suomen 25 vuotta salatut Putin-paperit julki
Ei täysin turhat vaalit
Vaikka Venäjällä vaalit ovat näytösluonteiset, eivätkä ne Kangaspuron mukaan suoraan vaikuta vallankäyttöön tai politiikan suuntaan, on niillä silti tavallaan merkitystä.
Vähintään vaalit voivat herätellä venäläisiä pohtimaan, missä maa menee.
– Niin autoritäärinen hallinto kuin Venäjä onkin, joutuu johto silti jollakin tavalla ottamaan huomioon kansalaismielipiteen, Kangaspuro sanoo.
– Viime kädessä koko kysymys pelkistyy siihen, että jos Venäjän suunta joskus muuttuu, täytyy venäläisten tehdä se itse sisältäpäin, hän jatkaa.
"Eivät sinänsä tyhmiä"
Todellisen äänestysaktiivisuuden uskotaan Venäjällä jäävän alhaiseksi.
Lukua varmasti koristellaan jonkin verran, mutta ongelma se on silti. Professori Kangaspuron mukaan se kertoo siitä, etteivät kansalaiset ole kovin innostuneita osallistumaan Kremlin teatteriin.
– Meidän näkökulmastamme venäläisillä voi olla väärä ja kapea arvio siitä, missä mennään, niin tyhmiä he eivät sinänsä ole. Varmasti suuri osa tietää, ettei heiltä oikeasti kysytä vaaleissa, mitä Venäjälle pitäisi tehdä, Kangaspuro sanoo.
Lue myös: Analyysi: Venäjä pitää näytösvaalit: Putinilla yksi erityinen piina
Uusi kansa -puolueen johtaja Aleksei Netsajev äänesti Moskovassa lauantaina.AFP / Lehtikuva
Seuraa tätä vaaleissa
Kangaspuro suosittelee kiinnittämään vaaleissa huomiota siihen, kerääkö joku muu kuin Putinin tukipuolue Yhtenäinen Venäjä merkittävän äänisaaliin, ja jos näin tapahtuu, mitä asioita puolue on ajanut.
Vaikka sotaa vastustava oppositio on siivottu vaalilistoilta, käydään sisäpolitiikassa silti vääntöä esimerkiksi sosiaali- ja talouskysymyksistä, Kangaspuro sanoo. Ehdotuslistalla on ollut esimerkiksi progressiivinen verotus ja laajempi sosiaaliturva.
Tässä voi nähdä myös länsipakotteiden vaikutuksen, Kangaspuro arvioi.
Vaikka Venäjä on kestänyt hyökkäyssodan myötä määrättyjä pakotteita ennakoitua paremmin, romahti sen talouskasvu viime vuonna yhteen prosenttiin, kun vielä vuonna 2024 se oli liki viisi prosenttia, Suomen Pankki kirjoittaa.
Lisää ongelmia Venäjän taloudelle ovat aiheuttaneet Ukrainan toistuvat drooni-iskut, jotka ovat korostetusti kohdistuneet Venäjän energiateollisuuteen. Iskua Venäjän taloudelle on lieventänyt varsinkin Iranin sodan myötä kohonnut öljyn hinta.
Ukrainan drooni-iskukampanjan vaikutuksista Venäjään voi lukea lisää täältä tai alla olevasta linkistä.
