Studio55.fissä on seurattu kevään ajan yhteensä kymmenen yli viisikymppisen laihdutusurakkaa. Mauri Mäkinen vetää nyt yhteen viimeisessä päiväkirjassaan kokemuksensa laihdutustaipaleelta.
Viikot 19–20
Lomaterveiset Alcudiasta. Mallorcan pohjoisesta maakunnasta, ja siellä muron taajamasta. Esimakua auringosta ja lämmenneestä merivedestä tuli taas hankittua.
Loman tarkoituksena nyt ei ollut muuta kuin rantahietikolla lepäily. Aikaisemmat lomat ovat olleet yleensä aktiivista osallistumista retkille, mutta nyt emme käyneet ainoallakaan.
Kävelimme paljon ja kuljimme rannikkoa bussilla, mutta vain silloin kun ilma ei suosinut rannalla paistattelua. Ajatus apartomentos-asumisesta oli alkuun se, että voimme itse ehdä omat ruokamme, vaan toisin kävi.
Ravintoloita oli paljon ja toinen toistaan tasokaampia, eikä hinnatkaan säikyttäneet, vaan noin 30–35 € + tipit päälle, siis yhteensä kahdelta ei niistä eväistä ollut missään tapauksessa liikaa.
Tästä pääsenkin oivasti ikäänkuin villakoiran ytimeen, eli lihavuuteen.
Allergia haittaa
Viimeaikaiset painon heilahtelut laitan kuitenkin flunssan ja siis siitepölyallergiani piikkiin. Sateen sattuessa on välillä niin hyvä olla, ettei mitään määrää, mut eipä aikaa ja taas olo huononee. Kuntoilu ei maita ruoka ei maita, mutta paino itsepintaisesti pysyy siinä 96–98 kg:n maisemissa (alkupaino 105 kg).
Välillä on ollut pakko siirtyä vain yhden aterian ja monen välipalan päivärytmiin, kun ei jaksa edes laittaa mitään.
Allergia lannistaa, ja tiedä vaikka se olisi käynnistänyt sen flunssankin, koska se kesti vain muutaman päivän. Yleensähän flunssat kestävät ainakin viikon, mutta minulla 4 päivää ja kuumepiikki 39,0 astetta.
Lomasaarella en muista kärsineeni mistään allergisista oireista, mutta taas heti Vantaan lentoparkissa alkoi aivastelu. Limakalvot kuivuivat, ja niiden eritteet muuttuivat kovin kitkerän makuisiksi.
Kivennäisveden juonti auttaa hetken, mutta vain hetken. Kohtahan se pölytysaika loppuuu ja päästään normaaliin kesään, kunnes taas koittaa heinäkuu ja heinänuha, vaikka se ei minua vime vuosina pahemmin ole vaivannut.
Elämäntyyli jatkuu
Laihduttamisesta en aio luopua, vaan jatkan tätä elämäntyyliä hamaan tulevaisuuteen. Uskon tähän ja jatkan sekä laihduttamista että kuntoilua ja vielä Keventäjissäkin, sikäli mikäli elinpäiviä riittää.
Lomalla tuli nautittua mietoja alkoholijuomiakin, mutta hyvin hyvin harkiten.
Lomalle lähdettäessä oli kunto jo heikentynyt niin, että en pystynyt juoksemaan kuin 3–4 km yhteen menoon, ja taas täytyi hetki kävellä, jotta taas pääsin pari kilsaa juoksemaan.
Yritin lomallakin juoksennella aamuisin meren rannan vesirajassa, mutta kun ei jaksa niin ei jaksa.
1½ viikon päästä on lähtö maratonille Tukholmaan, mutta kunto ei edellytä sellaista rääkkiä, joten siinä täytyy nyt tehdä selkeä luovutus. Lähden kyllä ylpeänä lappu rinnassa ja juoksen tasan sinne minne kunto sallii ja sitten kävelen loppumatkan stadionille, joko maratonreittiä tai muuten suunnistaen läpi kaupungin, tai bussilla joka on maratonin järjestäjien mukaan ilmainen.
Yritin tänään tehdä puutarhatöitä ja teinkin, mutta nyt on silmät vuoteneet ja nenä kipeänä. Hajuaisti puuttuu kokonaan, vaikka huuhtelin keittosuolalla nenäontelon moneen kertaan pitkin päivää.
Kastelin vesisuihkulla koko tontin, että edes hetken oli helpompi olla.
Tuore kuva ei ole häävi, mutta eipähän ole mallikaan, joten saanee kelvata, kun en päivällä muistanut ottaa ulkona.
T. Mauri Mäkinen
Lue myös Maurin aiempia kertomuksia laihduttamisesta:
105-kiloinen Mauri: Sketsihahmo Hieno Åhlgreenin menetelmä ei tehonnut
Jo lähes kahdeksan kiloa pudotusta!