Studio55.fissä seurataan kevään ajan yhteensä kymmenen yli viisikymppisen laihdutusurakkaa. Mauri Mäkinen kertoo nyt päiväkirjassaan kokemuksiaan ensimmäiseltä painonpudotuskuukaudelta.
Viikot 13-14. Viikot vaan vyöryvät ja minä myös.
Pääsiäinen on vietetty raskaan vastuun merkeissä. Hoidettavana meillä oli kaksi poikamme poikaa. 3,5-vuotias Samuel "Sampe" ja 4,5-vuotias Gaabriel "Gabu", jotka ovat täynnä energiaa, niinkuin tuon ikäisinä yleensä ovat.
Heidän isoveljellä Leevillä, 13, oli futisturnaus Pietarissa, ja vanhemmat olivat luonnollisesti siellä mukana. Kuntoilua ei em. syystä pääsiäiselle merkittävästi mahtunut, mutta ulkoilimme kyllä useamman tunnin joka päivä.
Kuntoilu
Kuitenkin nyt edellisen tilitykseni (päiväkirjani) jälkeen kuntoilua on tullut harjoitettua 18 kertaa ja yhteensä 12 tuntia. Uintia 5 x 1 tunti, lumitöitäkin vielä lähes 7 tuntia, kävely-hölkkälenkkejä noin 3 tuntia. Tämän lisäksi veryttelyt-venyttelyt ja jumpat.
Olen huomannut, että uimahallissa on paljon ikäisiäni, joilla kramppaa jalat jatkuvasti uintipotkuista.Hyväkuntoisiakin joukossa, mutta omien sanojensa mukaan eivät juuri venyttele. Itse aikaisemmin en myös uhrannut kallista aikaa kotona venyttelyyn, vaan läksin aina suoraan töistä lenkille tai uimaan ja söin magnesiumia välttääkseni kramppeja.
Nykyisin en syö mitään muuta kuin D-vitamiinivalmistetta, eikä kramppeja ole tullut lainkaan. Uin keskeytyksettä yleensä aina sen tunnin, ja usein näen päädyssä jonkun venyttelevän pohkeitaan pitkiäkin aikoja. Liekö tuolla jumppapallon dvd-ohjeella ollut minunkin jalkoihin vaikutus, kun nyt aina muistan lopussa vielä venytellä.
Uimassa käyn ja varmaan jatkossakin 3-4 kertaa viikossa, mutta juoksulenkit ovat nyt lopultakin mahdollistuneet, huh huh! Epäilin jo pitkään, ettei juokseminen enää onnistuisikaan, sillä niin pahalta se alkuunsa tuntui.
Eilen maanantaina kävin 7 km hölkkälenkillä 48 min, ja se tuntui ensimmäisen kerran suht mukavalta, ja pystyin säätämään vauhtia juoksun aikana niin, että sain sykkeet pysymään aerobisen rajoissa, siis suurin piirtein.
Ruokailu
Päiväkirjamerkintöjen mukaan olen saanut jopa hyvin kaloripylväät pysymään alle tavoiterajan 2 300 kcal. Koko aikana en ole ylittänyt tavoitelukua kuin 7 kertaa. Viimeisen viikon aikana olen yhtä päivää lukuun ottamatta pysynyt alle tavoitelukujen. Nyt pääsiäisenä ne jäivät jo lähelle 1 500 kcal, kun en voinut käydä lenkillä, ja leikkiessä ei juurikaan kulu muuta kuin aikaa.
Päätin siten pitää pientä rajaa noissa suklaahyvissä, ja alkoholia ei tullut luonnollisesti edes maistettua pyhinä.
Luin Marjon tekstiä ja 1 300 kcal riittävyydestä. Allekirjoitan myös sen, sillä meillä ei koskaan käytetä mitään aromivahventeita eikä sipsejä. Makuaistimus on varmasti henkilökohtainen, mutta tiedän sen muutoksen vievän aikaa, noin kuukauden verran.
Mikäli jaksaa kuukauden, voi varmasti saada muutoksen aikaan, eikä tarvi rutista "tää on mautonta, tai tää maistuu pahalta"!
Ruokailutottumukset olenkin nyt vihdoin saanut oikealle tolalle, eikä todella tunnu vaikealta punnita ja kirjata kaikkea mitä suuhunsa pistää. Joskus tietysti tulee sellaisia ns. ulkoruokintatilanteita, ettei saa sitä dataa, mut normisti kotona kaiken punnitsemalla kertyy aika hyvä arviointikyky ravintolan annoksillekin.
Terveys
Paino on pienen pienin askelin tullut alaspäin ja oli tänään 98,2 kg aamulla, mutta nyt päivällä taas 99 kg.
Vyötärön ympärys ei ole muuttunut ainakaan mittauskohdalta yhtään mihinkään suuntaan, on yhä 112 cm.
Uskon kuitenkin tähän uuteen elämäntapaan ja olen varma, että lopulta läski saa antaa tilaa lihakselle.
Pitkästä aikaa on varma olo, eikä satu minnekään ja kaikki vielä toimiikin suht ok.
Tällä viikolla, siis viikolla 15. yritän päästä labraan verikokeisiin, kunhan saan lääkärille ajan. Astmani tuntuu helpottaneen ainakin toistaiseksi, mutta kohta alkaa taas siitepölyaika ja silloin se yleensä aina pahenee, mut pysyy kyllä antihistamiinilla hyvin siedettävänä.
Hyvää ja aktiivista seuraavaa jaksoa kaikille
T. Mauri
Lue myös Maurin aiempia kertomuksia laihduttamisesta:
105-kiloinen Mauri: Sketsihahmo Hieno Åhlgreenin menetelmä ei tehonnut