Lääkäri kertoo, milloin ja minkälaisesta venyttelystä on hyötyä

Testasimme hittitreenin – dynaamisen venyttelyn vaikutukset yllättivät 1:02
KATSO MYÖS VIDEO: Testasimme dynaamisen venyttelyn – vaikutukset yllättivät

Kysyimme asiantuntijalta, onko venyttelystä hyötyä.

Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Ari Hännikäinen kertoo MTV Uutisille, että kysymykseen venyttelyn hyödyllisyydestä ei ole yksiselitteistä vastausta. 

Venytellä voi monella tapaa

Ensinnäkin pitäisi eritellä, mitä sanalla "venyttely" tarkoitetaan. Karkeasti venyttely voidaan jakaa staattiseen ja dynaamiseen.

  • Dynaamiseen venyttelyyn kuuluu liikettä. Siinä rytmisesti ajoittain venytetään ja rentoutetaan lihasta
    • Ballistinen venyttely. Venytystä nopealla tempolla nykivin ja heilahtavin liikkein yleensä aivan liikelaajuuden ääriasentoihin, kuten jalan heilutus edestakaisin
  • Staattisessa venyttelyssä ylläpidetään venytysasentoa pidempään
    • Aktiivinen staattinen venyttely tapahtuu omalla lihasvoimalla, mikä yleensä tarkoittaa vastavaikuttajalihasten aktivointia. Tällöin vastapuolella oleva lihas venyy
    • Passiivisessa staattisessa venyttelyssä ulkopuolinen voima, kuten painovoima tai avustaja, aiheuttaa venyttävän liikkeen
    • PNF-venyttelyssä (”Proprioceptive neuromuscular facilitation”) kohteena olevaa lihasta tai lihasryhmää jännitetään ja rentoutetaan staattisen venytyksen aikana syklisesti

Koska erilaisia venyttelymuotoja on useita, ei kysymykseen venyttelyn hyödyistä ole yksiselitteistä vastausta.

Hännikäisen mukaan mahdollisista hyödyistä keskustellessa olisi hyvä keskittyä puhumaan lähinnä dynaamisesta ja staattisesta venyttelystä yleisesti, sillä venyttelyn eri alalajien vaikutuksia on tutkittu vain vähän.

Niinpä ei ole niin paljon tietoa esimerkiksi siitä, miten paljon hyötyä niistä mahdollisesti on ja mikä niistä saattaisi olla kaikkein paras.

Hyöty riippuu siitä, mitä haetaan

Lisäksi venyttelyn mahdollinen hyöty riippuu siitä, mitä vaikutusta venyttelyllä haetaan.

– Erilaisilla venyttelyn muodoilla voi olla erilaisia vasteita, Hännikäinen sanoo. 

Liikkuvuuden kannalta hyödyllistä

Sen perusteella, mitä on saatu selville, on venyttelystä hyötyä liikkuvuuden kannalta. Tässä yhteydessä liikkuvuudella tarkoitetaan nivelten liikelaajuuden kehittymistä.

– Liikelaajuus näyttäisi paranevan jossain määrin venytysmetodista riippumatta, Hännikäinen toteaa.

Venyttely ei kuitenkaan ole ainoa keino parantaa nivelten liikelaajuutta, vaan vastaavanlainen hyöty saavutetaan myös laajoilla liikelaajuuksilla tapahtuvalla voimaharjoittelulla.

Venyttely ennen lenkkiä ei juuri auta

Voimaan, tehoon ja nopeuteen venyttelyllä ei tutkimustiedon valossa näyttäisi olevan vaikutusta. Hännikäisen mukaan sen vaikutus näihin on hyvin pieni eli käytännössä vastetta ei ole.

– Lyhyesti voisi sanoa, että venyttelystä ennen lenkkiä ei tutkimuksissa ole havaittu kauheasti hyötyä, Hännikäinen sanoo.

Ei ole myöskään näyttöä, että ennen tai jälkeen harjoituksen tehty venyttely vähentäisi treenin jälkeistä lihaskipua.

Valitse mieluummin neuromuskulaarinen harjoittelu

Vammariski ei näytä venyttelyllä pienentyvän. Sen sijaan sitä näyttäisi pienentävän ennen treeniä tehty neuromuskulaarinen harjoittelu.

Neuromuskulaarisessa harjoittelussa yhdistyy useita eri osa-alueita eli voima, ketteryys, nopeus, koordinaatio ja tasapaino. Siinä kroppaa valmistetaan liikuntasuoritusta varten lajinomaisilla harjoitteilla.

Hännikäisen mukaan näyttäisi siltä, että tällaisella monipuolisella alkulämmittelyllä on vammariskiä pienentävä vaikutus.

– Juoksussa se voi tarkoittaa vaikkapa lyhyen lämmittelyn jälkeen tehtyjä polvennostoja, päkiähyppelyitä ja muita erilaisten harjoitteiden yhdistelmiä, joilla valmistetaan hermostoa ja tuki- ja liikuntaelimistöä harjoitteluun, Hännikäinen kertoo.

Mahdollisesti apua kivunlievityksessä

Se tiedetään, että venyttelystä voi olla hyötyä tiettyjen sairauksien ja vammojen hoidossa. Hännikäinen kertoo, että esimerkiksi tiettyjen kipujen, kuten polven nivelrikkokivun, lievityksessä sen on havaittu olevan hyödyllistä. 

– Niiden on havaittu lievittyvän venytysharjoituksilla, Hännikäinen sanoo.

Venyttely voi auttaa kuntoutuksessa

Venyttely voi auttaa vammojen ja toimenpiteiden jälkeisessä kuntoutuksessa, kunhan sitä ei tee ihan heti akuuttivaiheessa vamman saamisen tai toimenpiteestä toipumisen jälkeen.

– Jos leikkauksen yhteydessä on saanut haavoja tai tikkejä, ne voivat revetä ja voi tulla lisää kudosvaurioita.

Venyttely voi myöhemmin olla hyödyllistä osana kuntoutusta. Hännikäinen kuitenkin muistuttaa, että vammojen kuntoutuksessa venytysharjoitukset eivät ole ainoa hoitomuoto, vaan prosessiin kuuluu muitakin yksilöllisesti suunniteltuja toimenpiteitä.

Venyttelykin on liikuntaa

Venyttely ennen liikuntasuoritusta tai sen jälkeen ei siis sinänsä tarjoa valtavaa hyötyä, mutta jos asiaa katsoo liikkumisen kannalta, kymmenen minuutin venyttely ennen ja jälkeen treenin on parikymmentä minuuttia lisää harjoittelua. Se on hyvä asia.

– Energiankulutuskin lisääntyy ja jos vaikka tavoitteena on pudottaa painoa, niin totta kai tuollakin saattaa lisätä energiankulutusta, Hännikäinen miettii.

Hän lisää, että venyttelyssä voi nähdä tietynlaista psykologista hyötyä.

– Sitä ei ole hirveästi tutkittu, mutta jos venyttely tuntuu kivalta ja siitä saa mielihyvää, silloinhan se on positiivinen asia, hän pohtii.

Katso myös video: Näin kyykkäät oikein

Personal trainer näyttää: Näin nostat rautaa oikein 7:09
Niina Backman opetteli kyykkäämään personal trainerin ohjeistuksella.

Lue myös:

    Uusimmat