Kunto- ja terveyshyötyjä voi syntyä jo yllättävän lyhyessä ajassa.
Terveys- ja liikunta-alan asiantuntijakeskuksen UKK-instituutin tutkimuksen mukaan kohtuullisen kevytkin harjoittelu tuottaa kunto- ja terveyshyötyjä.
Vaikutuksia voi syntyä jo kuudessa viikossa.
Tieto saattaa madaltaa kuntoilun kynnystä niille, jotka vieroksuvat liikuntaa tai kokevat sen aloittamisen vaikeaksi.
– Teholtaan ja määrältään maltillisella liikunnalla voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia terveyden ja kestävyyskunnon kannalta, kertoo liikuntafysiologi, liikuntatieteiden tohtori Olli-Pekka Nuuttila UKK-instituutista.
Lue myös: Takkuaako arkipyöräilyn aloittaminen? Nappaa viisi vinkkiä
Selvät vaikutukset myös kolesteroliarvoihin
Tutkimuksen mukaan jo varsin matalatehoinen harjoittelu voi parantaa maksimaalista hapenottokykyä keskimäärin yli kymmenen prosenttia.
Myönteiset vaikutukset korostuivat erityisesti kestävyyskunnossa, mutta myös verisuoniterveyden muuttujat paranivat.
Veren rasva-arvojen osalta "hyvä" HDL-kolesteroli lisääntyi, kun taas riskitekijöiksi luettavat LDL-kolesteroli, kokonaiskolesteroli ja triglyseridit laskivat.
Veren rasva-arvojen ja verenpaineen paranemisessa ei ollut merkittäviä eroja sen mukaan, oliko liikunta kevyttä vai reipasta. Kestävyyskunto kuitenkin parani enemmän, kun liikunnan teho oli korkeampi.
Lue myös: Väitöstutkimus selvitti: Paraneeko sydänterveys istumista vähentämällä?
Vaikutukset näkyivät nopeasti
Matalatehoisen harjoittelun vaikutuksista ei ole aiemmin koottu tutkimusnäyttöä yhteen, UKK-instituutti kertoo.
Puutetta paikkaa instituutissa tehty meta-analyysi, jossa tarkasteltiin noin 50:tä satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta matalatehoisesta harjoittelusta.
Ulkomaisissa ja kotimaisissa tutkimuksissa oli mukana yhteensä 824 henkilöä.
Harjoittelun myönteiset vaikutukset näkyivät nopeasti: niitä tuli jo kuudessa viikossa. Tätä pidemmät harjoitusjaksot eivät tuottaneet merkittäviä lisähyötyjä.
Nuuttila ei kuitenkaan suosittele liikunnan lopettamista kuuden viikon jälkeen, vaikka kuntoa ei haluaisikaan kohottaa lisää.
Myös saavutettujen terveyshyötyjen ylläpitäminen on tärkeää.
Viimeaikaista tutkimusnäyttöä edustaa myös Lancet-lehdessä tammikuussa julkaistu tutkimus.
Sen mukaan melko lyhyetkin päivittäisen kevyen liikunnan lisäykset tai istumisajan vähentämiset voisivat vähentää kuolleisuutta väestötasolla noin viisi prosenttia.
Lue myös: Selän terveyttä voi parantaa omilla elämäntavoilla – tämä kaikki vaikuttaa
Tieto auttaa, mutta ei riitä
Tieto kevyen liikunnan hyödyistä voi madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle, arvioi liikunta- ja terveyspsykologian alan johtava asiantuntija Anu Kangasniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Hikiliikuntaa karsastaville on rohkaisevaa, että myös arkeen upotettu liikkuminen ja lyhyet liikuntahetket ovat arvokkaita.
Pelkkä tieto liikunnan terveysvaikutuksista ei kuitenkaan aina riitä siihen, että kansa liikkuisi enemmän.
– Meillä on ollut pitkään tietoa liikunnan hyödyistä, mutta silti suuri osa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Psykologian näkökulmasta tärkeänä liikuntamotivaation lähteinä voivat toimia myös itselle merkitykselliset syyt tai arvot.
Sisäinen motivaatio voi kytkeytyä esimerkiksi haluun olla aktiivinen vanhempi kotona tai parantaa työkykyä.
Kielteiset fyysiset tai psyykkiset tuntemukset ja kokemukset liikunnasta ovat toisinaan luonnollisia. Ihmisen ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, jos liikunta tai jokin laji ei houkuttele.
– Liikunnan ei aina tarvitse olla mukavaa, ja monet tunteet voi hyväksyä osana liikuntaa.