Kokenut ajo-opettaja sanoo, että hän joutuu teettämään oppilaillaan joskus hengitysharjoituksia. Katso koko Asian ytimessä -jakso tästä.
Yli puolet Liikenneturvan tuoreeseen kyselyyn vastanneista käyttäytyy aggressiivisesti liikenteessä, koska haluaa osoittaa toisen toimivan väärin.
Yli 40 vuotta ajo-opettajana toiminut Markku Kähkönen kertoi Asian ytimessä -ohjelmassa kokemuksistaan liikenneraivon, eli rattiraivon osalta.
Yleensä Kähkönen on raivon vastaanottavana osapuolena, kun ulkopuoliset ärsyyntyvät ajo-opetusautosta.
– Välillä jopa säälittää, miten paljon joitain korpeaa se liikenne.
Miten aggressiivisen kuskin suhteen pitäisi toimia sitten toimia?
– Mä olen sanonut aina oppilaille, että älä murehdi sitä, kun en mä ainakaan tunne, kuka siellä takana on.
Tunnistus hetkessä
Joskus raivoaja löytyy kuitenkin kuskin paikalta, ja konkariopettaja sanoo, että heidät tunnistaa nopeasti.
– Joistain näkee ihan hetkessä, joillain kuori kestää 2-3 tuntia. Sitten kun tulee ensimmäinen vastoinkäyminen, alkaa se hirveä huutaminen ja melskaaminen.
Kokenut opettaja pyrkii rauhoittamaan tilannetta.
– Rupeamme tekemään hengitysharjoituksia, ja sitten me mietimme, että "miksi minä käyttäydyn näin". Kun sitä hetken miettii, niin huomaa, ettei siihen ole mitään syytä.
Jaettu vastuu
Kähkönen pitää jaettua vastuuta ajo-opetuksessa hyvänä ideana.
– Osa opetuslupaopettajan kanssa, koska silloin tulee ajokokemusta, ja sitten ammattilaisen kanssa voidaan käydä hiomassa niitä kulmia sieltä.
Välillä vanhempien huonot tavat nimittäin tuppaavat siirtymään sukupolvelta toiselle.
Kähkönen kertoo tapauksesta, jossa hän oli puhumassa päiväkodissa, jossa 4-vuotias kysyi häneltä, onko liikenteessä aamulla "pelkkiä molopäitä", koska pellavapäisen tytön äiti näin joka aamu huusi ja kirosi.
– Kun lähdetään kasvattamaan 4-vuotiaasta 18-vuotiasta, niin siinä käydään aika pitkä korkeakoulu.
– Poisoppiminen on vaikeampaa kuin oppiminen, Kähkönen jatkaa.
Kähkönen arvioi myös muuten ajo-opetuksen tilaa vuoden 2018 uudistuksen myötä.
Konkariopettaja kertoo, että älypuhelinaika on kaventanut ihmisten huomiokenttää, ja siksi hän ei suosi simulaatioharjoittelua.
– Simulaattori vahvistaa sitä, mitä nykyinen kännykän seuraaminen. Ihmisen katseen fokus on puolen metrin sisällä, kaikki muu on hämärää.
