Kynttilätehdas Havi Oy:n hallintopäällikkö maksoi itselleen luvatta noin 75 000 euroa erilaisia etuuksia.
Nainen on nykyisin eläkkeellä, eikä työskentele enää yrityksessä. Hän oli kuitenkin työskennellyt yrityksestä sen alkuajoista lähtien ja oli yrityksen ensimmäisiä työntekijöitä.
Nainen toimi firmassa ensin toimistopäällikkönä ja myöhemmin hallintopäällikkönä. Nainen toimi myös yhtiön prokuristina ja johtoryhmän jäsenenä.
Häntä pidettiin yrityksen johdossa luotettavana ja tunnollisena työntekijänä.
Kun yrityksen kirjanpitäjä jäi eläkkeelle vuonna 2012, yrityksen toimihenkilöiden palkanmaksu siirtyi naisen vastuille. Tästä alkoivat epäselvyydet rahaliikenteessä yhtiön ja naisen välillä.
Syyte törkeästä kavalluksesta
Syyttäjä vaati jo eläköityneelle naiselle rangaistusta törkeästä kavalluksesta, jonka kokonaissumma oli syyttäjän mukaan ainakin 180 000 euroa.
Kun palkanmaksu siirtyi naisen vastuille, hänen palkkansa nousi heti seuraavana vuonna tuhannella eurolla. Muutama vuosi tästä eteenpäin se nousi jälleen 500 eurolla.
Lue myös: Pikkulapsi sai 35 000 euroa korvauksia isänsä menetyksestä, äiti varasti rahat
Ison palkan lisäksi naisen tilille siirtyi vuosien varrella syyttäjän mukaan 17 000 euroa lainana ja 73 000 euroa erilaisina korvauksina.
Muille työntekijöille vastaavia ei maksettu.
Uusi johto puuttui
Epäselvyydet nousivat tarkasteluun, kun konsernin johtoon nousi uusi toimitusjohtaja, joka aloitti muutosneuvottelut. Yhtiö oli ollut vuosikausia vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja velkoja meni myös ulosottoon.
Uusi toimitusjohtaja totesi, että koska hallintopäällikön työtä oli seurata yrityksen taloustilannetta, tämä oli hyvin tietoinen yrityksen surkeasta taloustilanteesta.
Lue myös: Rahastonhoitaja kähvelsi kyläyhdistykseltä 27 000 euroa
Uusi toimitusjohtaja kertoi järkyttyneensä hallintopäällikön suuresta palkasta, joka oli tässä vaiheessa reilut 6 900 euroa kuukaudessa.
Muutosneuvotteluiden yhteydessä hallintopäällikön työsopimus uusittiin, palkkaa alennettiin ja häneltä poistettiin luontaisetuuksia.
Myöhemmin uusi toimitusjohtaja päätti kuitenkin selvittää, miten hallintopäällikön palkka oli päässyt paisumaan kohtuuttoman suureksi.
Nainen itse väitti, että kaikesta oli sovittu suullisesti edellisen toimitusjohtajan kanssa. Dokumentteja korotuksista ei löytynyt, mutta naisen mukaan suulliset sopimukset olivat tapana yrityksessä.
Luottamuksen osoitus
Poliisi tutki naisen toimintaa ja vyyhti päätyi syytteen nostoon. Syyttäjä väitti, että oikeudettomien etuuksien maksattamisen lisäksi nainen oli nostanut palkkaansa omin päin.
Oikeudessa nainen kertoi aloittaneensa yhtiössä jo 1980-luvulla. Kun yrityksen talous oli lähtenyt alamäkeen, työ oli naisen mukaan ollut ajoittain raskasta, sillä rahojen riittämättömyys oli aiheuttanut hänelle paljon lisää töitä.
Yrityksen edellinen toimitusjohtaja koki, että vuosien kuluessa naisesta tuli läheinen työpari ja melkein kuin perheenjäsen. Naisen palkka oli korkea verrattuna muihin, mutta toimitusjohtajan mukaan sillä ansaittiin luottamus, ja nainen oli tämän luottamuksen arvoinen.
Lue myös: Pankin työntekijä varasti asiakkaiden rahoja vuosien ajan – peitteli tekojaan härskisti
Nollasta alkanut yritys oli päässyt 30 vuodessa 30 miljoonan euron liikevaihtoon. Yrityksen alamäki alkoi kuitenkin vuonna 2010, ja sopeuttaminen oli ollut vaikeaa. Nainen oli antanut tähän panoksensa.
Edellinen toimitusjohtaja kertoi, että vuonna 2017 nainen oli kuitenkin yllättäen lopettanut työnteon. Nainen tuli konttorille puoliltapäivin ja lähti sieltä, milloin itse halusi. Omat työnsä nainen delegoi toiselle työntekijälle.
Murto arkistokaappeihin
Lopulta aiemmalta toimitusjohtajalta vaadittiin naisen erottamista. Tämä kertoi oikeudelle, ettei halunnut riidellä ja tarjosi naiselle kultaista kädenpuristusta eläkkeelle siirtymiseen.
Nainen ei kuitenkaan suostunut tähän, vaan suuttui. Kun nainen vihdoin eläköityi, yrityksessä jouduttiin murtautumaan hänen arkistokaappeihinsa, jotta yrityksen työntekijöiden työsopimukset löydettiin.
Toimitusjohtaja kertoi, että naisen omaa työsopimusta murretusta kaapista ei löytynyt.
Lue myös: Tokmannin myyjätär veikkasi 122 000 eurolla kaupan piikkiin
Aiempi toimitusjohtaja kuitenkin kiisti, että olisi sopinut naisen kanssa ylisuurista palkankorotuksista.
– Oli naurettavaa, että (naisen nimi) sai parempaa palkkaa kuin hän itse toimitusjohtajana, mies totesi oikeudelle.
Nainen kiisti rikoksen. Hänen mielestään oli täysin epäuskottava väite, ettei yrityksen johto olisi tiennyt johtoryhmään kuuluvan toimihenkilön palkoista kymmenen vuoden aikana.
Naisen mukaan hänen palkankorotuksistaan oli päättänyt yrityksen aiempi toimitusjohtaja. Korotukset olivat naisen mukaan perustuneet hänen kokemukseensa sekä vastuiden ja työmäärän kasvuun.
Työyhteisö ihmetteli
Oikeus kuuli todistajina useita yrityksessä työskenteleviä henkilöitä. Yksi heistä kuvaili, että naisella oli ollut yrityksessä tietynlainen ”koskemattomuus”, mitä muut työntekijät olivat ihmetelleet.
Tilanteen selvittämistä oikeudessa hankaloitti se, että moni asia vaikutti pohjautuneen suullisiin sopimuksiin. Aiempi toimitusjohtaja ei muistanut tarkasti, mitä mistäkin asiasta oli sovittu, vaikkakin uskoi hallintopäällikön kavaltaneen yrityksen rahat.
Käräjäoikeus päätyi lopulta hylkäämään syyttäjän väitteet näyttämättöminä siltä osin, että nainen olisi omin päin ilman lupaa nostanut palkkaansa.
Lue myös: Vastaanottokeskuksen johtaja varasti kassakaapista 75 000 euroa
Naisen lainana nostama summa aiheutti valmiiksi talousvaikeuksissa olevalle yritykselle 50 000 euron kulut. Tältäkin osin oikeus kuitenkin hylkäsi syytteen näyttämättömänä, että nainen olisi nostanut lainan luvatta.
Sen sijaan loppuosan syytteestä oikeus hyväksyi.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus katsoi, että nainen maksatti itselleen vuosilomakorvauksia oikeudetta lähes 75 000 euroa vuosien 2012–2022 aikana. Oikeus katsoi naisen syylliseksi törkeään kavallukseen, sillä teko oli suunnitelmallinen ja tapahtui niinäkin aikoina, kun nainen tiesi yrityksen olevan rahavaikeuksissa.
Oikeus tuomitsi 68-vuotiaan naisen kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Lisäksi nainen joutuu maksamaan yritykselle takaisin kavaltamansa rahat sivukuluineen, eli lähes 86 000 euroa.
