Ennallistaminen maksaakin Suomelle lähes miljardin vuodessa – myös työpaikkoja vaarassa

Miljardin euron vuotuisiin kustannuksiin on laskettu mukaan myös joitakin jo nyt tehtäviä ennallistamistoimia, kuten Metso- ja Helmi -ohjelmat. 

Esimerkiksi vuosina 2026–2031 kokonaiskustannukset valtiolle olisivat noin 900 miljoonaa euroa vuosittain, josta noin puolet, eli noin 450 miljoonaa euroa vuosittain olisi lisämenojen tarvetta valtiontalouden kehyksiin verrattuna, luonnoksessa arvioidaan.

Lue myös: Suomen ennallistamistavoite yllättää: Suurin osa on suota

Varsinaista rahoitusvajetta, eli lisärahoituksen tarvetta ennallistamisen vuoksi koituisi siis Suomelle ensi hallituskaudella noin 400–450 miljoonaa euroa vuosittain.

– Rahoitustarpeeseen yritetään tietysti mahdollisimman paljon hyödyntää EU-rahoitusta ja lisätä yksityistä rahoitusta esimerkiksi yritysten luonnonarvokaupan kautta, kertoo ympäristöministeriön ylijohtaja Tarja Haaranen.

Suunnitelman mukaan esimerkiksi kotieläinten laiduntamisen lisääminen aiheuttaisi noin 200 miljoonan euron lisätarpeen valtiotalouden kehyksiin verrattuna vuosina 2026–2031, ja Metso- ja Helmi -ohjelmien laajentaminen noin 690 miljoonan euron lisätarpeen valtiontalouden kehyksiin samalle ajalle.

"Voi tulla huomattaviakin tappioita kansantaloudelle"

Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini sanoo, että lisäksi ennallistamisasetuksen toimeenpano voi aiheuttaa Suomelle menetettyjä vientituloja ja työpaikkoja.

– Jos ja kun se vaikuttaa jossain määrin myös puun tarjontaan ja saatavuuteen, niin siitä tulee myös yrityksille ja kansantaloudelle jonkinasteisia tappioita – voi tulla huomattaviakin – menetettyinä työpaikkoina ja vientituloina.

Einin mukaan vaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, millaiseksi ennallistamissuunnitelma lopulta muotoutuu, ja kuinka laajasti ennallistamista harjoitetaan.

Esimerkiksi Luonnonvarakeskus on arvioinut, että ennallistamistoimet voivat pienentää hakkuukertymiä, eli hakkuumääriä.

Maanomistajat saisivat korvauksia ennallistamistoimista

Suomella on ensi vaalikaudella edessään näillä näkymin noin 8 – 11 miljardin euron sopeutustarve.

Mistä Suomi löytää lisärahat ennallistamiseen tässä julkisen talouden tilanteessa?

–  Varmasti aika tärkeä rooli on EU-rahoituksella, Haaranen sanoo.

Tällä hetkellä EU-rahoituksen laajuuden mahdollisuutta on kuitenkin haastavaa arvioida tulevan EU:n rahoituskauden ollessa vielä avoin.

Eilen julkaistussa suunnitelmaluonnoksessa Suomi määrittelee, miten EU:n ennallistamisasetus toteutetaan Suomessa. Suunnitelmaluonnos on nyt lausuntokierroksella, ja lopullinen versio suunnitelmasta lähetetään EU:n hyväksyttäväksi vasta vuoden 2027 syksyllä, eli seuraavan hallituksen kaudella.