Kuka osti kaiken vessapaperin? Vihdoin ilmiötä on tutkittu – tällaisia ihmisiä hamstraajat ovat

Kun uusi koronavirus levisi keväällä Kiinasta läntisiin maihin, alkoivat mediat täyttyä ihmisten vessapaperihimoa päivittelevistä artikkeleista. Tyhjät pehmopaperihyllyt saivat osan ihmisistä jopa aggressiivisiksi, ja esimerkiksi Australiassa hätää hädästä yritettiin lievittää jakamalla puhtaan valkoisia sivuja sanomalehden välissä.

Vessapaperista tuli tyhjien katujen, käsidesin ja kasvomaskin ohella yksi koronapandemian symboleista.

Tragikoomisen shoppailuhimon syiksi on arvuuteltu muun muassa taudin uutuutta, ristiriitaista tietoa, paniikkimielialaa ja ylivarautumisen tuomaa kontrollin tunnetta. Psykologien epäilysten tueksi on nyt julkaistu tutkimus, joka selittää vessapaperin hamstraajien persoonallisuutta.

Tunnollisuus ja pelko saivat hamstraamaan

Työtään varten sveitsiläis-saksalainen tutkijatrio teetti verkkokyselyn, johon vastasi maaliskuun viimeisellä viikolla 1029 vapaaehtoista ihmistä 35 maasta.

Osallistujat kertoivat tutkijoille viimeaikaisista vessapaperiostoksistaan sekä vastasivat persoonallisuuden piirteitä HEXACO-mallilla kartoittaviin kysymyksiin. HEXACO-mallissa persoonallisuutta mitataan kuuden pääpiirteen avulla. Näitä piirteitä ovat rehellisyys-nöyryys, emotionaalisuus, ulospäin suuntautuminen, miellyttävyys, tunnollisuus ja avoimuus uusille kokemuksille.

Luonteenpiirteistä tunnollisuuden havaittiin olevan yhteydessä vessapaperin varastoimiseen. Mitä tunnollisempi ihminen oli, sitä suurempi todennäköisyys hamstraamiskäyttäytymiseen oli. Tunnollisuuden piirteeseen liittyy järjestelmällisyyttä, perfektionismia ja harkitsevaisuutta. Vessapaperiostoksissa luonteenlaatu näkyi varautumisena, oli se sitten loogista tai ei.

Vastausten perusteella tutkijat päättelivät lisäksi, että koronavirusta suurempana uhkana pitävät ihmiset hamstrasivat eniten vessapaperia. Luonteenpiirteistä emotionaalisuus vaikutti ihmisen kokeman koronapelon määrään.

– Tämä oli tutkimuksen merkittävin löydös. Kun koet jonkin uhkana, alat käyttäytymään irrationaalisesti. Se on hyvin inhimillistä, tutkimusta tehnyt tohtoriopiskelija Lisa Garbe St. Gallenin yliopistosta sanoo CNN:lle.

LUE MYÖS: Koronapaniikki tyhjensi vessapaperihyllyt – äidin luova ratkaisu herättää puistatusta: "Synkin asia, jonka olen nähnyt netissä tänään"

Selkeä viestintä vähentää paniikkimielialaa

Vertaisarvioidussa Plos One -tiedejulkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa tutkijat kirjoittavat, että tulokset alleviivaavat viranomaisviestinnän selkeyden merkitystä. Julkisessa kommunikaatiossa pitäisi tunnistaa ihmisten ahdistus ja välittää samalla tunnetta siitä, että tilanne on hallinnassa.

Jos nimittäin ihmiset eivät luota siihen, että heistä pidetään huolta, he alkavat varautua tekemään niin itse – mikä näkyy esimerkiksi vessapaperihyllyllä.

Lue myös: Näin henkisesti vahvat ihmiset toimivat kohdatessaan kriisin: Kuusi käyttäytymismallia, joista kaikki voivat hyötyä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: CNN, Plos One