MTV Uutiset selvitti, miten Suomessa suhtauduttaisiin erilaisiin uhkakuviin.
Kahta Yhdysvaltain hallituksen laboratorion tutkijaa syytetään deaktivoitua M-rokko -virusta sisältävien säiliöiden salakuljetuksesta maahan Afrikasta ja siitä valehtelusta.
Suomessa ei vastaavaa tapausta vielä julkisuudessa ole käsitelty, mutta alati muuttuvassa maailmassa, myös monimuotoisiin turvallisuusuhkiin on varauduttava.
Aikaisemmat kansakuntaa koskevat kriisitilanteet, kuten koronapandemia ja Suomeen harhautuneet droonit, näyttivät tulevan yllätyksenä Suomen viranomaisile.
MTV Uutiset yritti selvittää, miten Suomessa suhtauduttaisiin erilaisiin uhkakuviin. Selvisi, että vastuu on jaettu eri viranomaisille, ja vastausten saaminen oli vaikeaa.
Suomeen tultaessa ensimmäisenä on vastassa Rajavartiolaitos ja Tulli.
Tilanteessa, jossa epäilty biologinen aine havaittaisiin tullivalvonnassa, toimia mietitään tapauskohtaisesti asiantuntijoiden ja eri viranomaisten kesken.
– Tulli vastaa vaarallisten aineiden maahantuonnin valvonnasta ja tekee riskianalyysi- ja tiedustelutoimintaa yhdessä muiden esitutkintaviranomaisten kanssa, tulliylitarkastaja, rajoitukset ja kiellot -ryhmän esihenkilö kertoo sähköpostiviestissään.
Sulander-Seppänen huomauttaa, että vastaukset kysymyksiin on koottu eri osastoilta ja yksiköiltä.
Puolustusministeriö julkaisi CBRNE-strategian vuonna 2024, ja sen tavoitteena on varmistaa poikkihallinnollisesti riittävät kansalliset suorituskyvyt ja valmius CBRNE-uhkiin.
Lyhenteellä viitataan kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin, ydin- ja räjähdysaineisiin liittyviin vaaratilanteisiin ja uhkiin.
Strategiassa todetaan, että CBRNE–keinojen tahallinen käyttö on yksi keskeisimmistä turvallisuusuhista Suomelle.
Lisäksi strategiassa painotetaan Venäjän muodostamaa uhkaa sekä epävakaata maailmantilaa.
– Todennäköisyys valtiotoimijan aiheuttamalle CBRNE-tilanteelle on kasvanut viime vuosina ja CBRNE-materiaaleja on käytetty konflikteissa sekä salamurhissa, strategiassa kerrotaan.
Näin CBRNE-uhkat jakautuvat.MTV
Bioturva ja bioturvallisuus
Bioturvallisuus viittaa toimiin, joilla estetään vaarallisten mikrobien tai biologisten materiaalien tahaton leviäminen ja niille altistuminen.
Bioturvaaminen keskittyy puolestaan toimiin, joilla estetään vaarallisten biologisten materiaalien luvaton käyttö, varkaus, katoaminen, väärinkäyttö tai tahallinen levittäminen.
Suomen ympäristökeskus Syke vastaa osaltaan Suomen bioturvasta ja se käsittää maan suojelun muuntogeenisten eliöiden osalta.
– Syke hoitaa bioturvaa ainoastaan muuntogeenisten eliöiden osalta luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta, eli geenitekniikan ympäristöriskien arvioinnissa ja muuntogeenisten organismien ympäristövaikutusten arvioinnissa, ylitarkastaja, dosentti Katileena Lohtander-Buckbee kertoo MTV Uutisille.
Bioturvallisuuden osalta Syke vastaa muuntogeenisten organismien käytöstä, siirrosta ja käsittelystä aiheutuvien riskien hallintaan kansainvälisen bioturvallisuuspöytäkirjaan (Cartagena Protocol) nojaten.
Ruokavirasto vastaa osaltaan elintarvike- ja rehualan mikrobiologisesta turvallisuudesta. Sen toimivalta pohjaa elintarvikelainsäädäntöön sekä EU:n säädöksiin.
EU:n mikrobikriteeriasetuksessa on annettu mikrobiologisia vaatimuksia elintarvikkeille.
Ruokavirasto arvioi esimerkiksi vuonna 2022, että Pohjanmaalla toimivan sekoittamon turkistarhoille eläinrehuun sekoitettavaksi hankkima kalajäte aiheutti vakavan eläintautien leviämisriskin Suomeen.
THL:n alaisuudessa toimiva bioturvaryhmä on bioriskien asiantuntijaryhmä, joka vastaa laboratorioista ja toiminnoista, joihin liittyy tartuntavaara.
Fimea valvoo muuntogeenisten organismien suljettua käyttöä ja terveyskysymyksissä avointa käyttöä.
Suomen ympäristökeskus valvoo avointa käyttöä ympäristökysymyksissä, kun taas Ruokavirasto valvoo sitä maa- ja metsätalouden alalla.
Turvallisuus-näkökulmasta nähtynä, bioturvallisuus on Tullin mukaan laajempi kokonaisuus kuin taudinaiheuttajien salakuljetuksen torjunta.
Siihen kuuluu myös elintarviketurvallisuus, riskiliikenteen valvonta, epidemioiden ennaltaehkäisy, näytteenotto, viranomaisyhteistyö ja yleinen varautuminen erilaisiin biologisiin uhkiin. Taudinaiheuttajien salakuljetus olisi yksi mahdollinen biologinen uhka muiden joukossa.
Turkiseläinten eläinrehuun sekoitettavaksi hankittua kalajätettä tutkittiin Ruokavirastossa. Kuvan eläin, ei liity kyseiseen tutkintaan. Kuvituskuva.MTV3
Tulli vahvistanut osaamistaan
Tulli on Suomessa vahvistanut varautumistaan kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin, ydin- ja räjähdysaineisiin liittyviin vaaratilanteisiin ja uhkiin.
Kansallisessa CBRNE-strategiassa Tulli on nimetty keskeiseksi toimijaksi CBRNE-uhkien valvonnassa.
Valvonnan ensisijaisena tavoitteena on varmistaa tavaroiden maahantuonnin toimitusketjujen turvallisuus sekä samalla ennaltaehkäistä yhteiskunnalle, ihmisille ja ympäristölle aiheutuvia riskejä.
Tulliylitarkastaja Tiia Sulander-Seppänen kertoo, että tulli on vahvistanut CBRNE-kyvykkyyttään viime vuosina.
– Vuonna 2025 Tulli teki yhteistyötä RescEU-katastrofivalmius- ja varastointihankkeen kanssa, jossa ylläpidetään EU:n pelastuspalvelumekanismiin kuuluvaa varastoa CBRN-onnettomuuksia ja häiriötilanteita varten.
– Varasto sisältää CBRN-suojavarusteita, mittalaitteita, tukivälineistöä sekä CBRN-lääkkeitä ja -vasta-aineita, tullin viestinnästä kerrotaan.
Harjoituksia eri viranomaistahojen välillä on järjestetty, jotta viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoimivuus taataan myös uhka- ja riskitilanteissa.
CBRNE-projektissa koulutetut vaarallisten aineiden valvontaosaajat ovat olleet mukana tukemassa esimerkiksi jätekuljetusten näytteenottoa ja panostavat myös satamaturvallisuuden parantamiseen.
Tehtävää vielä kuitenkin riittää ja aihealueen erityisosaajia koulutetaan nyt tarmolla.
Vuoden 2026 aikana Tullissa koulutetaan lisää CBRNE-erikoisosaajia sekä aletaan järjestää ja kehittää edelleen kaikille suunnattua CBRNE-koulutusta. Lisäksi Tullilla on varautumiseen liittyviä tehtäviä sekä CBRNE-riskiliikenteen valvonta-, tarkastus- ja näytteenottotehtäviä.
Tulli vastaa vaarallisten aineiden maahantuonnin valvonnasta.Tulli
Uhkakuvat ovat konkretisoituneet
M-rokko -tapauksessa syytetyt henkilöt eivät ole ainoita, joita bioturvaan tai -turvallisuuteen koskien on tutkittu viime aikoina.
Detroitin liittovaltion oikeudessa Rocky Mountain Laboratories:n virusekologian (virologia) osaston johtajaa Vincent Munsteria ja hänet kollegaansa Claude Kweä vastaan on nostettu syytteet.
Munster ja Kwe pysäytettiin Detroit Metropolitan Airportilla tammikuussa Pariisista lähteneen lennon ja yhdeksän päivää kestäneen Kongon tasavallassa ajanviettämisen jälkeen. Mpox-taudin puhkeaminen on yhdistetty yli 2 000 kuolemaan Kongossa, laajalla alueella Keski-Afrikassa, vaikka kaksi vuotta kestänyt epidemia julistettiin päättyneeksi huhtikuussa.
Myös muita bioturvaan tai bioturvallisuuteen liittyviä tapauksia on raportoitu vuosien aikana maailmalla.
BBC kertoi vuonna 2025 Michiganin itäisen piirin Yhdysvaltain syyttäjänviraston syytöksistä, joissa 33-vuotiasta Yunqing Jiania ja 34-vuotiasta Zunyong Liuta epäiltiin salaliitosta, tavaroiden salakuljetuksesta, väärien tietojen antamisesta ja viisumipetoksesta. Liu yritti toimittaa puolisolleen Fusarium graminearum sienikasvien patogeeniä, joka aiheuttaa fusarium-ruttoa muun muassa vehnälle.
Tapauksia löytyy myös muita.
Yksittäisten tapausten lisäksi myös laajalti keillettyjä kemiallisia aseita ja viitteitä niiden käytöstä on.
Suomi oli mukana hävittämässä kemiallisia aseita Syyriassa vuonna 2017. Suomi tuki myös työtä maassa kemiallisten aseiden käyttökiellon toimeenpanossa.
Bioturvaan ja -tuorvallisuuteen kytkeytyy vahvasti myös lääkeväärennökset.
Fimean mukaan maailmassa yleisimmin tavataan malarialääkkeiden ja antibioottien väärennöksiä ja ne ovat merkittävä ongelma erityisesti köyhemmissä maissa.
– Käytännössä kaikenlaisia lääkkeitä väärennetään, Fimea sanoo.
Pfizer on jo vuosien ajan tehnyt työtä lääkeväärennösten ehkäisemiseksi. Tiivis yhteistyö eri maiden lääke-, tulli- ja poliisiviranomaisten kanssa on ollut hyvin tuloksellista.imago images / Christian Thiel/ All Over Press
Millaisia uhkakuvia on?
vaarallisten aineiden ja esineiden luvaton ja laiton maahantuonti, vienti tai kauttakuljetus
kemialliset, biologiset, säteilyyn liittyvät ja ydinmateriaaliriskit rajat ylittävässä liikenteessä (CBRNE)
myrkyllisten, säteilevien tai mikrobien saastuttamien elintarvikkeiden aiheuttamat epidemiat
kaksikäyttötuotteiden väärinkäyttö
yhteiskunnalle, ihmisille tai ympäristölle aiheutuvat vakavat turvallisuusuhat
Lähde: Tullin viestintä
Kaikkeen Suomessa ei riitä osaaminen
Tullilaboratoriossa tehdään erityisesti huumausaine-, lääkeaine-, kemikaali- ja materiaalitutkimuksia.
Kaikkeen ei Suomen tullilaboratorio pysty ja tämänhetkinen akkreditointi on voimassa vuoden 2028 tammikuun loppupäähän.
– Jos kyse olisi sellaisesta biologisesta näytteestä, johon Tullilaboratoriolla ei ole omaa tutkimuskyvykkyyttä, tutkimukset tehtäisiin yhteistyölaboratoriossa, jolla on tarvittava osaaminen ja turvallisuusvalmiudet. Tullilla on myös uudenaikaisia valvontalaitteita eri aineiden tunnistamiseen liikkuvassa toimintamallissa, Tullilta kerrotaan.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosien aikana. Tasavallan presidentti Alexander Stubb puhui turvallisuuskomitean vuosipäiväjuhlassa vuonna 2025.
– Kokonaisturvallisuus on viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintaa. Se on siis meidän kaikkien asia, Stubb sanoi.
