Kiinalaisten tonttikaupat Suomessa epäilyttävät – "Kyse ei ole sattumanvaraisista mökkitonteista"

– Tiedustelutoiminta tapahtuu usein harmaalla alueella, jossa toimijat voivat kiistää syytökset ja väittää niiden olevan perusteettomia tai Kiinaan kohdistuvaa panettelua.

Arho Havrén muistuttaa, ettei kiinalaisten yritysten ja Kiinan valtion välillä ole samanlaista palomuuria kuin monissa länsimaissa. 

– Vuoden 2017 Kiinan kansallisen tiedustelulain mukaan Kiina voi velvoittaa yrityksiä ja kansalaisia antamaan tietoja ja apua turvallisuusviranomaisille pyydettäessä. Näin ollen, vaikka kyse olisi lähtökohtaisesti tavallisesta liiketoiminnasta, toiminta voi myöhemmin palvella myös valtion tarpeita. Lisäksi toimintaa voidaan ohjata suoraan tiedustelullisista lähtökohdista, hän sanoo.

Tutkija pitää myös mahdollisena, että Venäjä hyödyntäisi Kiinaa tilanteessa, jossa venäläisten kiinteistökaupat on lailla estetty.Adobe Stock

On myös mahdollista, että Kiina pyrkii kiinteistökauppojen kautta testaamaan Suomen reaktiota.

– Testaaminen on uskottava motiivi. Kiina selvittää, missä länsimaiden sietokyvyn rajat kulkevat. Vastaavaa toimintaa on nähty esimerkiksi Venäjän hybridivaikuttamisessa. Kiinteistökaupat ovat kuitenkin vain yksi mahdollinen vaikutuskanava.

Tiedustelutoiminnan kannalta testaaminen on hyödyllistä, riippumatta siitä, mikä lopputulos on.

– Jos toiminta onnistuu, se voi paljastaa aukkoja valvonnassa. Jos se torjutaan, kuten tässä tapauksessa tapahtui, toimijat saavat tietoa siitä, kuinka nopeasti ja millä tavoin viranomaiset reagoivat. 

Suomi kiinnostaa

Suomi ei ole yksittäistapaus, eikä ainoa maa, josta Kiina on kiinnostunut. Ilmiö liittyy laajempaan eurooppalaiseen kokonaisuuteen.

– Viime vuosina Euroopassa on paljastunut useita Kiinaan liittyviä tiedustelutapauksia, vaikka tapaukset eivät ole täysin samankaltaisia. Kiinalla on tiedustelutoiminnassaan erittäin laajat resurssit.

Arho Havrén nostaa esille esimerkiksi sen, että Norjassa pidätettiin viime vuonna Kiinan kansalainen Jan Mayenin saarella sijaitsevan avaruuslaitoksen yhteydessä epäiltynä vakoiluyrityksestä. Toisessa tapauksessa Kiinan kansalainen löydettiin asumasta hylätystä bunkkerista lähellä Naton ilmatukikohtaa.

Ranskassa puolestaan on ollut tapauksia, joissa satelliittijärjestelmien kautta on pyritty hankkimaan pääsyä viestintään ja sotilaalliseen dataan.

– Yhteistä näille tapauksille on pyrkimys luoda fyysinen tai tekninen jalansija strategisesti merkittävien kohteiden läheisyyteen. Suomen tapaukset sopivat tähän laajempaan kuvioon, Arho Havrén sanoo.

Lue myös: 

Kiinalaisten kiinteistöhankinnat estettiin – Antti Häkkänen: "On paljastunut yritysten verkosto"

Israelilainen yritti ostaa huoltoaseman Mikkelissä – ministeri torppasi

Suomen muuttunut turvallisuuspoliittinen asema kuitenkin kiinnostaa Kiinaa.

– Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon muutti arktisen alueen geopoliittista asetelmaa merkittävästi: kahdeksasta arktisesta valtiosta seitsemän kuuluu nyt Natoon. Kiina on pitkään ollut kiinnostunut arktisesta alueesta, ja tällä hetkellä Venäjä toimii sen tärkeimpänä väylänä alueelle.

Tiedot Suomen sotilaskohteista, huoltovarmuudesta ja Naton pohjoisen sivustan järjestelyistä ovat Kiinalle täten erittäin arvokkaita. 

– Kiina seuraa tarkasti sekä Venäjän sotaa Ukrainassa että Naton laajentumisen vaikutuksia, Arho Havrén sanoo.

Kiina lisännyt yhteistyötä Venäjän kanssa

Suojelupoliisi on varoittanut viimeisimmässä kansallisen turvallisuuden katsauksessaan sekä Kiinan että Venäjän suorittamasta tiedustelutoiminnasta.

Hiljattain on myös uutisoitu Kiinan kouluttaneen venäläisiä sotilaita ja upseereita Ukrainan sotaa varten. 

Suomi käytännössä kielsi viime vuonna voimaan tulleella lakimuutoksella Venäjän kansalaisten kiinteistökaupat Suomessa. 

Lue myös: Venäläismies yritti ostaa viisi kiinteistö Suomesta – paljastui Rosatom-yhteys, Antti Häkkänen eväsi luvan

Tutkija pitää myös mahdollisena, että Venäjä hyödyntäisi Kiinaa tässä tilanteessa. 

– Kun venäläisten kiinteistökaupat on Suomessa käytännössä tukittu, on loogista olettaa, että vaikuttamisyritykset etsivät vaihtoehtoisia reittejä. Kiina voi olla yksi tällainen kanava. Lisäksi Venäjän ja Kiinan yhteistyö on tällä hetkellä hyvin tiivistä.

Arho Havrén toteeakin, ettei näitä kahta toimijaa kannata välttämättä tarkastella täysin erillisinä.

– Kiinan tiedustelutoiminnalle on ominaista pitkäjänteisyys. Kyse on usein vuosien mittaisista hankkeista, joiden tavoitteena on rakentaa jalansijaa mahdollisia tulevia kriisejä varten.