Korkeasaaressa, Ranualla ja Ähtärissä ei ole tilaa Kuusamon suurpetokeskuksen eläimille

MTV Oulussa – Näin aluehallintovirasto perustelee päätöstä Suurpetokeskuksen toimiluvan viemisestä 7:45
Kuuntele aluehallintoviraston perustelut Kuusamon Suurpetokeskuksen toimiluvan viemisestä sanasta sanaan.

Eläintarhalupansa menettäneen Kuusamon suurpetokeskuksen eläimiä uhkaa lopettaminen, jos niitä ei saada sijoitettua toisiin eläintarhoihin.

Korkeasaaren, Ranuan ja Ähtärin eläintarhat ilmoittivat maanantaina, ettei niillä ole tilaa ottaa vastaan Kuusamon suurpetokeskuksen eläimiä. Eläintarhat kertoivat asiasta STT:lle sähköpostitse lähettämässään yhteisessä tiedotteessaan.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) peruutti maanantaina Kuusamon suurpetokeskuksen eläintarhaluvan. Suurpetokeskuksen eläimet tulee joko sijoittaa toisiin eläintarhoihin tai lopettaa, koska luonnonvaraisia eläimiä saa pitää Suomessa vain eläintarhassa. Avi antoi aikaa eläinten siirtämiselle tai lopettamiselle lokakuun loppuun saakka.

Yksi mahdollisuus olisi sijoittaa eläimet Suomen ulkopuolelle. Eläintarhojen tiedotteen mukaan Kuusamon suurpetoskeskus voisi pyytää asiassa apua Euroopan eläintarhajärjestöltä, vaikka keskus ei olekaan järjestön jäsen.

STT ei tavoittanut maanantaina ketään Kuusamon suurpetokeskuksesta kommentoimaan, mitä eläinten kanssa aiotaan tehdä. Tarhanhoitaja Pasi Jäntti kertoi aiemmin tässä kuussa STT:lle suurpetokeskuksessa olevan kaikkiaan viisi karhua, neljä ilvestä, kolme koirasutta ja "kuutisen" poroa.

Monilla eläimistä terveysongelmia

Suurpetokeskus on ollut yleisöltä suljettuna keväästä asti keskuksessa havaittujen ongelmien takia. Avin mukaan suurpetokeskus rikkoo eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksia eikä enää täytä eläintarhaluvan myöntämisen edellytyksiä.

Avi oli antanut suurpetokeskukselle elokuun loppuun asti aikaa korjata epäkohdat, mutta avin maanantaisen päätöksen mukaan suurpetokeskus ei ollut kaikilta osin korjannut toimintaansa. Avin mukaan luvan peruuttamisen syynä olivat pääasiassa eläinten hyvinvointiin ja lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon liittyvät asiat.

Avin päätöksestä paljastuu, että monella suurpetokeskuksen eläimistä on terveysongelmia. Eriasteisia hampaiden kruunumurtumia tai voimakkaita kulumia todettiin kymmenellä kolmestatoista eläinlääkärien tutkimasta eläimestä. Yhdellä tutkituista koirasusista todettiin erittäin vakavien hammasmuutosten lisäksi täydelliseen sokeuteen johtanut kaihi ja eläin lopetettiin eläinlääkärin toimesta välittömästi.

Heinäkuussa lopetetun Vyöti-karhun patologisessa ruumiinavauksessa todettiin krooniset ja hyvin pitkälle edenneet nivelrikkomuutokset useammassa nivelessä. Nivelrikkomuutosten kerrotaan vaikeuttaneen karhun liikkumista ja aiheuttaneen sille pitkäaikaista kipua. Myös karhun hammasmuutokset ovat patologin mukaan aiheuttaneet kipua siksi, että kulumamuutokset ovat ulottuneet useissa hampaissa hampaan hyvin hermotettuun ytimeen asti. Vyöti lopetettiin heinäkuussa avin päätöksestä.

Poliisitutkinta jatkuu vielä pitkään

Suurpetokeskuksen ongelmat tulivat julkisuuteen huhtikuussa, kun kaksi karhua karkasi tarhasta ja toinen niistä hyökkäsi keskuksen johtajan Sulo Karjalaisen kimppuun. Syyskuussa kolmaskin karhu pääsi pakoon tarhasta ja se jouduttiin lopettamaan.

Keskuksesta on käynnissä poliisitutkinta, joka poliisin mukaan kestää vielä kuukausia. Poliisi tutkii tapausta törkeänä eläinsuojelurikoksena ja luonnonsuojelurikoksena. Poliisin mukaan kyseessä on laaja ja poikkeuksellinen rikostutkintakokonaisuus, sillä siinä tutkitaan kokonaista eläintarhaa ja sen toimintaa.


Lue myös: