Jos jääkiekon Mestiksen tulevaisuuden näkymät näyttivät heikoilta jo ennen koronapandemian aiheuttamaa talousahdinkoa, on sen tilanne muuttunut suorastaan katastrofaaliseksi tämän kauden aikana.
Mestikseltä odotetaan keskiviikon kokoukseen esitystä siitä, miten opetus- ja kulttuuriministeriön sille ja Naisten Liigalle myöntämä reilun 649 000 euron avustus jaetaan seuroille. Kaikki tuki otetaan puoliammattilaissarjassa nöyränä vastaan, mutta se on samaan aikaan vain pieni osa siitä 2,7 miljoonan euron summasta, jonka kauden onnistunut järjestäminen vähintään vaatisi.
LUE MYÖS: Mestiksen uhkakuvat yhä ilmassa avustuspotista huolimatta: "Hintalappu vähintään 2,7 miljoonaa euroa"
Sarjaa ei ole pystytty pelaamaan marraskuun lopun jälkeen, eivätkä läheskään kaikki seurat ole MTV Urheilun tietojen mukaan edelleenkään varmoja siitä, haluavatko ne olla mukana kevään tynkäkaudella.
Tiistaina Savonlinnan Pallokerho päätti ensimmäisenä vetää töpselin seinästä. Seurassa oli jo noin kuukausi sitten päätetty, että tilaisuuden tullen se vetäytyy loppukauden peleistä. Mestiksessä tämä mahdollisuus kuitenkin avautui vasta viime viikolla, kun taas SM-liigassa päätös sarjasta pois jäämisestä ilman seuraamuksia tehtiin heti alkusyksystä.
SaPKon talouspäällikkö Jorma Repo uskoi MTV Urheilun haastattelussa, että vastaavia ilmoituksia on tulossa vielä lisää.
Haastatellut Mestis-seurojen johtohenkilöt haluavat ennen kaikkea varmistaa toimintansa jatkuvuuden ensi kaudella, koska tämän kevään pelaaminen tuo vain paljon tai todella paljon tappiota tullessaan.
Mestis ei ole vielä esitellyt seuroille lopullista suunnitelmaansa kauden läpiviemisestä, mutta kautta pyritään saatujen tietojen mukaan käynnistämään, vaikka 14 seurasta mukana olisi vain esimerkiksi kahdeksan. Runkosarja vietäisiin läpi pikakelauksella, noin 12 kierroksen otteluohjelmalla, minkä jälkeen pudotuspeleissä mestaruus ratkaistaisiin paras kolmesta tai maksimissaan paras viidestä playoff-sarjoilla.
Mutta miksi kukaan lähtisi pelaamaan kautta loppuun tyhjille katsomoille, jos kolmannes tai jopa lähes puolet seuroista saa luvan kanssa jättäytyä leikistä sivuun ja säästää nekin rahat ensi kauden turvaamiseen? Muutamat harvat seurat ovat jopa rummuttaneet jatkamisen puolesta.
Kyse on seurojen hyvin erilaisista olosuhteista. Tällä hetkellä kuusi seuraa – Hermes, JoKP, KeuPa, RoKi, SaPKo ja Tuto ovat lomauttaneet pelaajansa. Näille seuroille kauden käynnistäminen tarkoittaisi lomautusten perumista ja tämän myötä kulujen merkittävää nousua nykyisestä. Sen sijaan seuroissa, joissa pelaajia ei ole lomautettu, kulut sarjan aloittamisesta nousisivat vähemmän.
Mestis-seurojen liikevaihtokin vaihtelee isoimpien noin miljoonasta pienimpien 200 000–300 000 euroon. Näistä pienimmille saattaisivat jopa valtionavustuksesta tulevat kymmenet tuhannet eurot riittää kauden loppuun viemiseen suurin piirtein kuivin jaloin. Osalla talous oli melko vahvalla pohjalla jo ennen pandemiaa, osalla jo silloin kuralla.
Muutamat seurat myönsivät odottavansa keskiviikon kokoukselta tietoa juuri valtionavustusten jakoperusteista. Tuleeko reilun puolen miljoonan euron tukipotista tasajako vai otetaanko siinä huomioon toisten seurojen keskimääräistä suuremmat yleisömäärät ja liikevaihdot?
Selvää kuitenkin on, että Mestis-seuroista jokainen on ollut enemmän tai vähemmän kyykyssä koronapandemian takia. Toiminnan seisauttaminen on iso syy nykyiseen kurimukseen, mutta taustalla on myös se umpikuja, johon koko sarja on suomalaisessa jääkiekossa ajautunut.
SM-liigaan nousu on tehty mahdottomaksi ja isompia seuroja nostettiin 2010-luvulla puoliväkisin Liigan puolelle, minkä takia sen kiinnostavuus on ollut jo vuosien ajan kuin varjo entisajoista. Mestis ei ole ollut tv-tuotteena kiinnostava, mikä näyttää nyt liki siunaukselta, koska eivätpä seurat joudu jatkamaan pelaamista ainakaan tv-sopimusrahojen menetystä peläten.
Silti monissa seuroissa on onnistuttu luomaan jopa Liiga-tasolle vertailukelpoista tapahtuma- ja liiketoimintaa. Nyt tämä uhkaa loppua useilla suomalaisen jääkiekon kannalta tärkeillä talousalueilla.